22 KESÄ Itä-Häme Kurkistus metsään Viisi puuta: Sata vuotta sitten Heinolaan istutettiin kokeeksi useita harvinaisia puulajeja. TEKSTI Ayla Brinkmann | KUVAT Leo Brinkmann OKAUPASTA www.huoltojokiset.fi Savitie 2, 16500 Herrala, puh. 0400 352 374 Hankkijan virallinen sopimushuolto, huollamme myös muita merkkejä! Metsä merkitsee suomalaisille paitsi taloudellisia resursseja myös tärkeää paikkaa henkiseen virkistäytymiseen. Se on monille paikka, jossa kuntoillaan, kävellään koiran kanssa, kerätään marjoja ja sieniä sekä kuunnellaan linnunlaulua ja hiljaisuutta. Usein ei tulla ajatelleeksi, että oman kotipihan koivukin on metsän puu. Metsien kasvillisuuteen keskittynyt biologi Heikki Niinimäki luonnehtii Heinolan aluetta kasvillisuudeltaan eteläsuomalaisittain tavanomaiseksi. Tänne ulottuvat Hollolan seudun viljavat maat, joissa multaista metsämaata rikastaa kallioperäinen kalkki. Siksi kestävimmät jalot lehtipuutkin löytävät omin avuin Heinolan alueelta uusia kasvupaikkoja. Lisäksi vaikuttaa siltä, että edelleen lämpenevä ilmasto suosii eteläisiä puulajeja. Niinimäki näyttää, miten lähimaastossa yleiset lajit eroavat toisistaan. 1 Pihlajan tunnistaa valkeista kukista ja tutuista kirkkaan punaisista marjoista. Pelkkiä lehtiä tarkasteltaessa huomaa, että saarnen lehdet ovat huomattavasti pihlajan lehtiä suuremmat ja leveämmät, vaikka muodoltaan nämä kaksi muistuttavatkin jonkin verran toisiaan. 2 Saarnen kuvassa näkyvät mustat kasvusilmut ovat lajin hyvä tuntomerkki talvellakin. Pihlaja on kotoperäinen ja hyvin yleinen koko maassa, kun taas pihasta karannutta saarnia tavataan ainoastaan Etelä- Suomessa ja runsaimpana Ahvenanmaalla. 3 Harmaalepän ja tervalepän tunnistaa lehden muodosta. Kuvassa näkyvän tervalepän lehdet ovat pyöreitä eikä niissä ole terävää kärkeä, kuten harmaalepän lehdissä. Nuoret lehdet ja oksat tuntuvat koskettaessa tahmaisilta - tästä ja varttuneempien oksien tervanruskeasta kaarnasta tulee puun nimi. Harmaalepän oksat ovat vastaavasti sävyltään harmaita. 4 Rantapuiston jättiläispoppeli on Niinimäen mukaan useiden poppelirotujen risteytymä. Tsaarinpoppeliksi nimetty puu on kasvanut juuri tästä syystä maankuuluihin mittoihinsa ja voi edelleen hyvin. Asiantuntijat ovat arvioineet poppelin iäksi vaihdellen 100– 150 vuotta. Poppeli voi elää parhaimmillaan 300-vuotiaaksi. Hyvällä hoidolla sen tuuheista latvuksista saavat siis nauttia vielä useampikin uusi sukupolvi. 5 Tähtiniementien ja Lahdentien risteyksessä kasvava tammimetsikkö syntyi sekin vajaa 100 vuotta sitten. Paikallinen metsätalousyhtiö päätti istuttaa kokeeksi kaukaisia puulajeja. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko niistä suurempaa taloudellista hyötyä kuin kotimaisista lajeista. Suuri osa ympäri Heinolaa kasvavista harvinaisten puulajien edustajista ovat tämän kokeilun alkuperää. "Asiantuntijat ovat arvioineet poppelin iäksi vaihdellen 100–150 vuotta. Marjat koristavat pihlajaa pitkään syksyllä. Saarni on eteläisen Suomen puu. Tammenterhot ovat tammen pähkinöitä. Lehden muoto erottaa tervalepän harmaalepästä. KATTOJEN PESUT & MAALAUKSET vuosien ammattitaidolla Rakennusapu Marttinen 0400 948 260 www.rakennusapumarttinen.fi Iloiset kesäkäsityöt mukaan reissuun! VERKKOKAUPASTA -15% KOODILLA: aurinko (voimassa 31.7.17 asti) Kesäaukiolo ark. 10-17, la sopimuksen mukaan 050 595 1627 Vesijärvenk. 26, Lahti www.pitsijapalmikko.fi
IH Kesälehti | 2017
To see the actual publication please follow the link above