työmarkkinoilta
Mistä on kyse irtisanomissuojan
heikentämisessä?
1. STTK:n hallitus on ilmoittanut, että
STTK:n liitot vastustavat jyrkästi
irtisanomissuojan heikentämistä alle
20 hengen yrityksissä. Mistä on kyse?
Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä työ-sopimuslain
maitotalous 4 | 2018 • 25
irtisanomisperusteita koskevan
sääntelyn muuttamisesta tavoitteena alen-taa
työllistämisen kynnystä. Toimeksiannon
perusteella työ- ja elinkeinoministeriö on val-mistelemassa
työsopimuslain muutosta, jon-ka
tarkoitus on keventää yksilöllisen irtisano-misen
kriteereitä alle 20 henkilöä työllistävis-sä
työpaikoissa.
2. Mitkä ovat keskeiset perustelut sille,
että STTK ei hyväksy kaavailtua
lakimuutosta?
Yksilöllisen irtisanomisen kriteereiden muut-taminen
asettaisi työntekijät eriarvoiseen ase-maan
pelkästään työantajan koon perusteella,
mitä ei voi pitää perusteltuna. Vaikutusarvi-oinnit
eivät tue käsitystä, että työllistäminen
ja uusien työpaikkojen syntyminen lisääntyisi-vät
niin, että yhdenvertaisuudesta poikkeami-nen
olisi hyväksyttävää. Päinvastoin: arvioidut
työllisyysvaikutukset ovat lähes olemattomat.
Ehdotettu sääntelytapa lisää tulkinnan-varaisuutta
ja luo epävarmuutta työpaikoilla.
Muutos aiheuttaisi irtisanomisten tulkintaan
uuden rajanvetokiistan, joka lisäisi oikeusriito-ja,
kuormittaisi ennestään ruuhkaisia oikeus-laitoksia
ja aiheuttaisi niihin kustannuspai-netta.
Lisäksi oikeuskäytäntö voisi muodos-tua
kirjavaksi, mikä vaikeuttaisi irtisanomisen
kynnyksen määrittelyä.
Esityksessä korostetaan pienillä työpai-koilla
työnantajan ja työntekijän välistä luot-tamusta.
Jos irtisanomisperusteita helpote-taan,
työnantaja voisi entistä useammin ve-dota
luottamuspulaan, vaikka työntekijä olisi
yrittänyt nostaa asiallisesti esiin työpaikan
epäkohtia. Tämä johtaisi siihen, että työnte-kijät
eivät enää uskaltaisi tuoda esiin työpai-kalla
kokemiaan epäkohtia tai tehdä ehdotuk-sia
sen pelossa, että se voi johtaa työnantajan
kokemaan luottamuspulaan ja sitä kautta va-roitukseen/
irtisanomiseen.
Irtisanomiskynnyksen madaltamisella
voi olla merkittäviä vaikutuksia myös työttö-myysturvaan,
sillä itseaiheutetusta työsuh-teen
päättymisestä yleensä seuraa työttö-myysetuuden
menetys määräajaksi. Tätä seu-rannaisvaikutusta
ei ole arvioitu riittävällä
tavalla eikä esityksessä esimerkiksi ehdoteta,
että työttömyysturvalain korvauksettomia
määräaikoja koskevia säännöksiä pitäisi tar-kastella
uudelleen.
3. Jos yrityksessämme on 21
työntekijää, koskeeko hallituksen idea
meitä?
Ehdotusluonnoksen perusteella ei koske. Jos
työntekijöiden lukumäärä alenisi alle 20 hen-keen,
ehdotettu sääntely voisi tulla sovellet-tavaksi.
4. Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa
”yritys” työpaikkana? Vedetäänkö raja
koko yritykseen, osastoon, yksikköön,
tiimiin vai mihin?
Ehdotusluonnoksen mukaan henkilöstömää-rää
laskettaessa huomioon otettaisiin periaat-teet,
joiden mukaan säännöllinen työntekijä-määrä
lasketaan sillä perusteella, kuuluuko
yritys yhteistoiminnasta yrityksissä annetun
lain soveltamisalan piiriin.
5. Työskentelen valtion palveluksessa
asiantuntijana ja yksikössämme on 15
työntekijää. Koskeeko lakiesitys
irtisanomissuojan heikentämisestä
meitä?
Ehdotettu muutos koskee työsopimuslaissa
säänneltyä henkilöön liittyvää irtisanomispe-rustetta.
Työsopimuslain säännöksiä ei sovel-leta
virkamiehiin.
6. Liitot ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä
”järjestöllisiin toimenpiteisiin”, jos
hallitus ei peru lakiesitystään. Mitä
tällaiset toimet voisivat esimerkiksi
olla?
Liitot päättävät itsenäisesti mahdollisista toi-menpiteistä.
Nämä voivat olla esimerkiksi yli-työ-
tai vuoronvaihtokieltoja.
7. Mistä saan tietoa siitä, mitä omalla
työpaikallani tapahtuu?
Omaa työpaikkaa koskevasta tilanteesta saa
tietoa työpaikan luottamusmieheltä. Tarvit-taessa
voi olla yhteydessä myös omaan am-mattiliittoon.
STTK:n kysely:
Suomalaiset
torjuvat
työsuhdeturvan
heikentämisen
STTK:n teettämän kansalaiskyselyn pe-rusteella
selkeä enemmistö suomalaista
suhtautuu kielteisesti siihen, että työn-tekijöiden
työsuhdeturvaa heikennettäi-siin
työllistymisen edistämiseksi. Torju-valla
kannalla on 65 prosenttia kyselyyn
vastanneista. Erittäin tai jokseenkin
myönteisesti työsuhdeturvan heikentä-miseen
suhtautuu 27 prosenttia vastaa-jista.
Myönteisimmin työsuhdeturvan hei-kentämiseen
suhtautuvat kokoomuksen
kannattajat (59 % vastaajista), Suomen
keskustan kannattajat (51 %) ja sinisten
kannattajat (48 %). Vähiten kannatusta
tulee vasemmistoliiton (8 %) ja SDP:n
(11 %) kannattajilta.
Kansalaistutkimukseen vastasi yh-teensä
2107 iältään 18-75-vuotiasta hen-kilöä
eri puolilla Suomea. Kysely toteu-tettiin
heinäkuun lopun ja elokuun puo-livälin
aikana.
Jyrkkä ei irtisanomisen
helpottamiseen
STTK suhtautuu erittäin kielteisesti hal-lituksen
esitykseen keventää henkilöpe-rusteista
irtisanomista alle 20 hengen
yrityksissä.
– Asiantuntijat ovat todenneet esityk-sen
työllisyysvaikutukset olemattomik-si.
Esitys on kohtuuton myös siksi, että
se altistaisi työntekijät työnantajan mie-livallalle
eikä mikään takaisi työpaikan
säilymistä. Työntekijät olisivat täysin
eriarvoisessa asemassa, jos työntekijöi-den
työsuhdeturva riippuisi yrityksen
koosta. Myös kiinnostus hakeutua alle
20 hengen yrityksiin heikkenisi, STTK:n
puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
Hän muistuttaa, että hallitus on kol-me
viimeistä vuotta keskittynyt monin
eri tavoin heikentämään työntekijöiden
asemaa. Koeaikaa on pidennetty, takaisi-nottovelvoiteaikaa
lyhennetty ja aktiivi-malli
toteutettu.
STTK:n hallitus on vaatinut keskeyt-tämään
irtisanomissuojan heikentämi-seen
tähtäävän hankkeen. Jos näin ei ta-pahdu,
liitot valmistautuvat järjestölli-siin
toimiin.