maitotalous 4 | 2018 • 27
Kaura maistui suomalaisille
Viljan kokonaiskulutus lisääntyi vuodes-ta
2016 vajaan prosentin 80 kiloon hen-keä
kohti. Kauran kulutus lisääntyi kilon
verran, 7,3 kiloon, ja riisin kulutus 0,2 ki-loa,
kuuteen kiloon henkeä kohti. Vehnää
ja ruista käytettiin lähes saman verran kuin
edellisvuonna, 44,5 ja 15,5 kiloa.
Hedelmien ja vihannesten kulutus
Sitrushedelmien kulutus väheni kymme-nen
prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti.
Muiden tuoreiden hedelmien kulutus py-syi
lähes ennallaan 46 kilossa. Hedelmä-säilykkeitä
ja kuivattuja hedelmiä syötiin
yhteensä vajaa seitsemän kiloa. Tuoreiden
vihannesten kulutusmääräksi viime vuon-na
arvioidaan noin 64 kiloa henkeä koh-ti,
mikä kuitenkin sisältää myös mahdol-lisen
hävikin.
Tilaston taustaa
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustu-vat
Luken ravintotasetilastoon, joka on yh-teenveto
Suomen tärkeimpien elintarvike-ryhmien
tuotannosta, kotimaisesta käytös-tä
ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60
tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon,
varaston muutoksen, viennin ja tuonnin
perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu
edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinre-huksi,
siemenkäyttöön, teollisuuden raa-ka-
aineiksi sekä ruokakäyttöön. Elintar-vikkeiden
kulutusluvut saadaan jakamalla
ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä vä-kiluvulla.
Lihan kokonaiskulutus sisältää myös
riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutus-määrät
on ravintotaseessa ilmoitettu luul-lisena
eli ruholihana. Luullisesta lihasta
on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsen-nyshävikki
vaihtelee 10–30 prosentin vä-lillä
tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty li-ha
on noin 50 prosenttia luullisen lihan
määrästä.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannes-ten,
kulutusluvut ovat tällä tilastointime-netelmällä
vain suuntaa antavia. Ne kuvaa-vat
enemmänkin kulutukseen tarjolla ol-lutta
määrää kuin toteutunutta kulutusta,
koska muun muassa varastotappioiden ja
muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja
ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutki-mus-
ja asiantuntijaorganisaatio, joka te-kee
työtä luonnonvarojen kestävän käytön
ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
Elintarvikkeiden
kulutusmäärät
perustuvat Luken
ravintotasetilastoon,
joka on yhteenveto
Suomen
tärkeimpien
elintarvikeryhmien
tuotannosta,
kotimaisesta
käytöstä ja
kulutuksesta.
Peruna ja maito
vaihtuivat broileriin
ja rahkaan
Viime vuosikymmenten aikana suomalaiset
ovat siirtyneet syömään enemmän siipikar-janlihaa
ja juustoja. Maidon ja perunoiden
kulutus puolestaan on laskussa, kertoo Pel-lervon
taloustutkimuksen PTT:n tilastoana-lyysi
suomalaisten kulutusmuutoksista
- Ruoan kulutuksessa on aina meneillään
erilaisia kehityspolkuja. Viimeisten vuosi-kymmenten
aikana merkittävimpiä muu-toksia
ovat siipikarjanlihan, juuston, kah-vileivän
sekä jogurtin ja rahkan kulutuk-sen
kasvu. Sen sijaan maidon juonti ja peru-noiden
syönti on vähentynyt, kertoo PTT:n
maatalousekonomisti
Johannes Piipponen.
Toinen selkeä muutos on ruoan kulutuk-sen
monipuolistuminen sekä valikoiman ja
laadun lisääntyminen. Tässä merkittävä vai-kutus
on ollut kansainvälisen elintarvikekau-pan
kasvulla.
Tulevaisuudessa kulutusta muuttavia te-kijöitä
voivat olla muun muassa väestön
ikääntyminen, yksin asuvien määrän kasvu
sekä ilmastonmuutokseen ja eläinten hyvin-vointiin
liittyvät kysymykset.
Lihansyönti ja kasvissyönti ovat olleet
Suomessakin pitkään kiivaita keskustelun-aiheita.
Piipposen mukaan lihakeskustelun
pihvi on siinä, että juuri siipikarjanlihan ku-lutus
on viime vuosikymmeninä kasvanut
huimasti. Myös lihan kokonaiskulutus on
kasvanut – sitä syödään nyt kolme kertaa
enemmän kuin 60 vuotta sitten. Suomalai-sista
94 % syö lihaa jossain muodossa
Myös kalan ja vihannesten kulutus on sa-maan
aikaan kasvanut, mutta se ei ole tapah-tunut
lihan kustannuksella. Kasvisruuan to-dellisen
suosion hahmottaminen nykyisin
koottavista tilastoista on Piipposen mukaan
hankalaa. Niistä saa kuitenkin tukea sille, että
kasviproteiinien käyttö on nousussa. Esimer-kiksi
linssien, härkäpapujen ja kikherneiden
tuonti lähti voimakkaaseen kasvuun vuoden
2014 jälkeen.
Toinen odotettavissa oleva muutos on
luomutuotteiden kulutuksen lisääntyminen.
Nousu on ollut viime vuodet tasaista, mutta
Suomi on vielä muita Pohjoismaita perässä.
Analyysin mukaan Suomessa ollaankin
vasta kasvupyrähdyksen alussa, jos kotimai-sen
luomun nykyistä kehitysvaihetta verra-taan
Tanskaan ja Ruotsiin. Lähivuosina luo-mun
kulutuksen voidaan odottaa kasvavan
edelleen reippaasti. (PTT)
/www.luke.fi