Puhelimessa
valmentajakollega
Jaakko Rautalinin
kanssa seuraavan
päivän treeneistä.
03.2017 15
kin muusta harjoittelusta. Hänellä oli todennäköisesti maailman
paras kuivaharjoitteluohjelma, Mika sanoo vakuuttavasti.
– Kuivaharjoittelun suunnittelusta vastasi Olympiatoppen.
Se on Norjan järjestelmän vahvuus. Oslossa oli fysioterapeutti,
voimavalmentaja ja muun kuivaharjoittelun valmentaja sekä
vastaavat kolme asiantuntijaa Bergenissä, jossa Alex asui. Kuuluin
kahdeksan hengen tiimiin, joka kokoontui neljästi vuodessa
keskustelemaan, kuinka seuraava jakso menee. Maajoukkueen
päävalmentaja oli myös vahvasti mukana, Mika kertaa norjalaisen
huippu-urheilun harjoittelua.
– Alex kävi harjoittelemassa myös Japanissa, koska tunsi
Kosuke Kitajiman, joka voitti 19 pitkän radan arvokisamitalia
rintauinnista. Kosuke kävi valmentajansa kanssa vastavuoroisesti
Norjassa. He katsoivat mitä siellä tehdään kuivalla, kopioivat
kaiken ja pistivät pari pykälää paremmaksi. Norjan päävalmentajan
mukaan maailman paras kuivaharjoitteluohjelma on nyt
Japanilla, Mika naurahtaa jälleen.
Myyttinen mies ja paluu Suomeen
– Kun ensimmäisen norjalaisen seurani taloustilanne paljastui
huonoksi, niin Alex lähti Osloon ja minä Lilleströmiin, mutta
seurasin Alexia edelleen. Todella traagista, että niinkin lääkärien
ympäröimä kuin hän oli, niin kukaan ei voinut kuvitella että
26-vuotias huippu-urheilija kuolisi sydänkohtaukseen, Mika
vakavoituu.
– Ilmeisesti aiemmat olkapääkivut olivat sydänoireita, joita ei
osattu ajatella, vaikka hänen lähisuvussaan oli sydänsairauksia.
Hän oli erittäin arvostettu urheilija, jonka sitaatteja viljellään
edelleen ja nyt hän on Norjassa myyttisessä asemassa.
– Jotkut valmentajat edellyttävät, että uimarit käyvät lääkärintarkastuksessa
ennen kuin harjoittelu aloitetaan, mikä toisaalta
on aivan oikein. Mutta mitä lapsiin ja nuoriin tulee, niin suurin
vastuu on vanhemmilla. Kannustan avoimuuteen, koska on
kauheaa olla harjoituksissa tajuttoman lapsen kanssa tietämättä,
mistä sairauskohtaus johtuu, kuten esimerkiksi epilepsiasta tai
diabeteksesta, Mika kertoo kokemuksistaan.
Puhumme paljonkin sairauksista, olkapääongelmista ja
etenkin seurojen roolista ja vastuusta uimarien terveydentilan
suhteen. Mutta miksi puhumme siitä juuri täällä, hotellissa Hämeenkadulla,
eikä vaikka tietokoneen videopuhelun välityksellä
kahden maan välillä?
– Neljännen vuoden aikana Norjassa puhelin soi. Täällä Tampereella
oli tarjolla erilainen työnkuva ja vahvempi seura. Olin
tuolloin kolmannessa seurassa, joka oli niistä isoin. Sopimuksestani
oli kaksi vuotta takana ja vuosi edessä. En ollut miettinyt
lainkaan paluuta ennen yhteydenottoa. Mietittyäni ajattelin, että
jatko ei tarjoaisi enää mitään uutta, joten purimme yhteisymmärryksessä
sopimukseni, Mika kertoo paluustaan.
– Jos lähtisin taas ulkomaille niin seuran pitäisi olla todella
vahva ja omata kasvupotentiaalia. Nyt olen ostanut juuri asunnon
ja tein toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Pidän
Uinti Tamperetta hyvänä ja lupaavana seurana. Lisenssiuimareita
on noin 250 ja kilpauintipuoli on niin iso kuin pystymme
pyörittämään.
Ämpärillinen ärsykkeitä
On tullut aika kuulla totuus, jälleen kerran. Onko uinti kestävyys
tai tekniikkalaji, vai jotain muuta?
– Uinti vaatii todella monipuolisia asioita. Uinnille tärkeiden
lihasten voimantuottokyky määrittää uimarin vauhdin ja sen
järjestelmän ylläpitäminen on yhtä kuin kestävyys. Voima ja
nopeus menevät käsi kädessä ja molemmat kytkeytyvät tekniikkaan,
Mika selittää näkemystään.
– Kun on valistunut arvaus siitä, mitä on hyvä uintitekniikka,
niin seuraava haaste on saada uimari uimaan niin. Kun se
onnistuu, niin kuinka saada tekniikka kestämään, ettei se hajoa,
kun uimari väsyy, stressaa tai tulee jokin muu häiriötekijä.
– Olen nähnyt seminaareissa todella erilaisia metodeja, joilla
on tehty olympiatason tulosta. Yhteistä kaikille on ollut, että on
valittu tapa tehdä ja sitten uskotaan siihen kuin vuoreen. Itse valitsen
menetelmän kokeilemalla. Heitän uimarille ämpärillisen
ärsykkeitä ja katson mitkä toimivat, Mika kertoo työtavoistaan.
– Perinteisessä valmennuksessa harjoitellaan kestävyyttä,
sitten tehoja ja nopeutta. Olen tehnyt myös päinvastoin mutta se
riippuu uimarista. Jos pää ei kestä, että uidaan kymmenen vuotta
hiljaa, että voidaan uida joskus kovaa, niin sitten mennään
sen ehdoilla, Mika sanoo kertoen myös esimerkkejä aiemmista
uimareistaan.
– Lapsille ja nuorille tulee antaa paljon kaikkia ärsykkeitä,
koska ei vielä tiedä minkälaisia uimareita heistä tulee. Kannattaa
painottaa tekniikkaa ja panostaa harjoittelun laatuun ja hieman
säästellä hienoimpia temppuja. Jos 12-vuotiaana on käynyt
Australiassa leirillä, maitohappo- ja tekniikkatesteissä, niin
mitä uimarille tarjotaan seuraavina vuosina, joka on kuitenkin
harjoittelun kannalta vielä tärkeämpää aikaa?
– Kaiken kaikkiaan valmentajan käyttämä filosofia on toissijaista
verrattuna siihen mitä urheilija haluaa ja pystyy tekemään.
Valmennuksen on lähdettävä urheilijasta ja oleellista on löytää
se mikä toimii kullekin uimarille. n