26 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2017
Lea Sahala
valtakunnallinen
pääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
lea.sahala@vrtranspoint.fi
►Luottamuksella
Jokaisen perusoikeus
Tässä lehdessä kirjoittamani artikkeli Saksan mallista sai mi-nut
tutkimaan vähän perustuslakia. Perustuslain mukaan
jokaisella on oikeus työhön. 2 luvun 18 §:ssä sanotaan ”Jo-kaisella
on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemal-laan
työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdit-tava
työvoiman suojelusta.”
Itse tulkitsisin tuon niin, että sillä työllä pitäisi pystyä myös tule-maan
toimeen. Jos työnantajapuolen tämänhetkiset toiveet toteutui-sivat,
paikallinen sopiminen myös palkkojen osalta helpottuisi. Pe-rustoimeentulo
yhdellä työllä ei enää olisi ollenkaan varmaa.
Yleisönosastokirjoituksia lukiessa tulee usein tunne siitä, että jär-jestäytymisen
tarpeellisuutta ei enää nähdä ollenkaan oikeassa va-lossa.
Tavallinen, työssäkäyvä ihminen, kokee ammattiliiton jopa
vaikeuttavan ja vähentävän työpaikkojen saantia ja yrittäjillä ei sen
takia ole mahdollisuutta palkata työväkeä. Tai että viennin heikke-neminen
on korkeiden palkkojen syy. Tosiasiassa Suomessa on Eu-roopan
muihin maihin verrattuna todella helppoa vähentää työvoi-maa.
Järjestäytyminen takaa mahdollisuuden neuvotella keskitetysti
työhön liittyvistä eduista, johon yksittäisen työntekijän, ilman jär-jestön
suojaa, on lähes mahdoton yltää. Tietenkin erityisosaamisen
tai johtamistaidon omaavan henkilön on helppoa neuvotella kilpai-lukykyinen
palkka, jos vastaavaa ei ole saatavilla. Mutta tavallisten
ammattiryhmien kohdalla tai kouluttamattomilla aloilla työvoiman
tarjonta ylittää kysynnän. Mikä sen helpompaa kuin ottaa työhön
halvin vaihtoehto, jonka on pakkoraossa otettava tarjottu työ vas-taan.
On helppoa arvostella ja nähdä asioissa vain kielteiset näkökul-mat.
Jos hieman pysähtyy miettimään, miten nämä edut on saavu-tettu,
avautuu järjestäytyminen ihan erilaisessa näkökulmassa.
Lait on laadittu heikomman puolustamiseksi. Ja työnantaja-työn-tekijä
akselilla on helppo ymmärtää, kumpi on heikompi. Laki toki
suojelee työntekijää ilman järjestäytymistäkin. Mutta kuka uskaltaa
yksin, ilman järjestön tukea, lähteä hakemaan oikeutta raastuvasta,
jos vaakakupissa painaa häviön mahdollisuus? Oikeudenkäyntikulut
kasvavat nopeasti korkeisiin summiin.
Toki se, että lisätyötä voi tehdä mahdollisimman pienillä ylimää-räisillä
kuluilla on hyvä asia. On tilanteita, jolloin saattaa tarvita li-säansioita
tai opiskelun ohella haluaa tehdä muutamia tunteja töitä.
Mutta näitä mahdollisuuksia ei saisi käyttää hyväksi sellaisissa töis-sä,
jossa ainoa tulonlähde ja elämä on kiinni yhdessä työpaikassa.
Kyllä perustuslaillisen oikeuden pitäisi taata jokaiselle mahdolli-suus
tulla toimeen yhdellä kokopäivätyöllä. Tämän säilyttäminen on
ammattiliittojen yksi tämän hetken keskeisempiä tavoitteita.
Aurinkoista loppukesää toivottaen
Lea