minkin yhdenmukaista ja selkeää kouluttau-tumismallia.
Erityisesti tämä vaatimus koh-distuu
henkilökohtaiseen ohjausapuun sekä
mahdollisuuksiin rahoittaa opinnot, Kesä
jatkaa.
ison mahdollisuuden toteuttaa oma
urahaave, ja vastauksista välittyy kuva myös
merkittävästä työinnon ja motivaation li-sääntymisestä,
Sitran Mikko Kesä analysoi.
– Pitäisikö koulutusjärjestelmän tarjota
Jouni Linden:
50 on hyvä ikä aloittaa uusi työ
Moni entinen työkaveri on kysynyt Jouni Lindeniltä, miksi hän vielä viisikymppisenä lähti koulun-penkille.
tena oppia jotakin ihan uutta.
- Avovaimo totesi, että minusta on
enempäänkin kuin hitsaamaan kaiket
päivät.
Jouni itsekin myöntää kasvaneensa
työvuosien aikana. Nuorena hän oli
hiljainen poika, jolle ihmisläheinen puhetyö
olisi ollut kauhistus. Vuodet työpaikan
luottamusmiehenä kehittivät sosiaalisia
taitoja.
- Viime vuosina pidin työssäni eniten
edunvalvontapäivistä, kun sain auttaa ja
opastaa muita. Mietin jo jokunen vuosi
sitten, että olisi kiva päästä vähän
ihmisläheisimpiin hommiin.
Käytännöllistä opiskelua
Lähihoitaja. Sosionomi. Yhteisöpedagogi.
Jouni poimi opinto-oppaista kiinnostavia
kouluvaihtoehtoja ja kävi pääsykokeissa.
Useimpiin kouluihin hän olisi päässytkin,
mutta hän valitsi nuoriso- ja vapaa-ajan
ohjaajalinjan.
Puolentoista vuoden opinnot koostuvat
kolmesta harjoittelusta. Kuukaudessa on
kolme lähiopetuspäivää Lohjan Kanneljär-viopistossa.
Entiselle pääluottamusmiehelle
kokous- ja yhdistystoiminnan perusteet
ovat olleet entuudestaan tuttuja juttuja.
Sen sijaan kannabiksesta puhuminen on
aivan uutta. Nyt sekin jo sujuu.
- Opintojen edetessä olen alkanut
suunnitella, että jatkan valmistumisen
jälkeen vielä ammattikorkeakoulussa
yhteisöpedagogiksi tai sosionomiksi. Ne
tutkinnot mahdollistaisivat monipuolisem-man
työnhaun.
Vielä ainakin 15 vuotta jäljellä
Osa entisistä työkavereista ihmetteli,
miksi Jouni rupesi opiskelemaan
viisikymppisenä vielä uutta ammattia.
Että eikö hänellä jo ole työ.
- Joskus 90-luvulla minun ikäisiä kavereita
työnnettiinkin eläkeputkiin. Onneksi ei
enää.
Kyselijöille Jounilla on tapana vastaa,
että hänellä on vielä yli 15 vuotta
työaikaa.
Ensimmäisen työharjoittelun Jouni teki
maahanmuuttajanuorten valmistavan
luokan apuopettajana. Jounia naurattaa
vieläkin, että hän joutui viiden minuutin
varoitusajalla vetämään suomen kieltä
heikosti taitavalle ryhmälle englannintun-nin.
- Tuli vähän hiki. Mutta hyvin se meni.
Nykyään kaupungilla Jouni moikkailee
tuttuja afganistanilaisia ja irakilaisia
oppilaita. He kyselevät, miksei Jounia enää
näy koulussa.
- Reilussa puolessa vuodessa he ovat
oppineet puhumaan jo auttavasti
suomea, entinen apuopettaja toteaa
tyytyväisenä.
Nykyisessä harjoittelussaan Jouni tukee
ja kannustaa nuoria, jotka ovat jääneet
peruskoulun jälkeen ilman koulupaikkaa
tai jääneet myöhemmin työttömiksi.
Rauhallinen mies saa nuoriin hyvän
kontaktin.
- Minulla on jo aika paljon kerrottavaa
työelämästä. Se kiinnostaa nuoria.
Viime aikoina Jouni on pohdiskellut
itseluottamusta. Työharjoittelussa hänestä
on palkitsevaa nähdä, kuinka monen
nuoren itsetunto kohenee, kun linnun-pönttöjen
ja keppihevosten teko alkaa
onnistua. Bussiprojektissa hän kehuu
nuoria jo monta kertaa päivässä.
- Minusta on mukava sanoa, että ei
haittaa, jos ei heti osaa kaikkea. Opetel-laan
yhdessä.
”Haluan viettää loppuelämäni ihmisten parissa”, Jouni perustelee.
Lohjalaisen nuorisotyöpajan pihassa seisoo
käytöstä poistettu kirjastobussi. Se on Jouni
Lindenin työharjoitteluprojekti.
- Opastan nuoria irrottamaan bussin
sisustuksen ja yhdessä teemme siitä Lohjan
alueella liikkuvan nuorisotalon, Jouni
kertoo.
Työpaja on tarkoitettu elämässään
suuntaa hakeville työttömille nuorille. Moni
pajalaisista on yllättynyt kuullessaan, että
heitä kokeneesti ohjaava Jouni on pajalla
työharjoittelussa eikä vajaa vuosi sitten
työttömäksi jäänyt mies silloin vielä tiennyt,
mitä loppuelämänsä tekee.
Takana oli 32 vuotta hyllyjen hitsaamista
ja kokoonpanoa Kastenin varastotuotteita
valmistavassa metallifirmassa. Yritys vaihtoi
muutaman kerran omistajaa ja niistä
viimeisin päätti lopettaa hyllytuotannon
Lohjalla. Vuosi sitten 60 ammattilaista jäi
työttömiksi.
- Onneksi saimme tietää muutoksesta jo
vuotta aiemmin. Siinä oli aikaa valmistau-tua.
Jounin avovaimo on työhön valmentaja.
Hän näki töiden loppumisen mahdollisuu-joaa
entistä monipuolisempia vaihtoehtoja ai-kuisopiskelijoille,
on yksi keskeisistä kysy-myksistä.
Tulosten perusteella näyttäisi siltä,
että aikuiskouluttautujat taustastaan ja ta-voitteistaan
riippumatta kaipaisivat pikem-
RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2017 15