Saksan malli
Teksti: Lea Sahala
Nykyinen hallitus on pyrkinyt muuttamaan työlainsäädäntöä joustavampaan
suuntaan. Työnantajapuoli hehkuttaa Saksan mallin mukaista työlainsäädäntöä. Mitä
tämä Saksan malli sitten pitääkään sisällään ja mitä vaikutuksia näillä muutoksilla on
tavalliselle työntekijälle?
Helsingin Sanomissa oli 31.5. mie-lenkiintoinen
juttu: Kaksi työtä,
silti köyhä. Haastateltavana oli
Marion Wolpert Hannoverista.
Hän on ammatiltaan hammasteknikko. Asiat
olivat vielä hyvin siihen asti, kunnes hän joutui
elämäntilanteensa vuoksi muuttamaan asuin-paikkaansa
toiseen kaupunkiin. Hän sai
ammattiaan vastaavaa työtä, mutta palkka pu-tosi
600 eurolla kuussa. Palkka oli 1500 euroa,
joka sekään ei tuollaisesta työstä ole paljon.
Myöhemmin, v. 2006, hän joutui työttömäksi.
Marion olisi halunnut kouluttautua uu-delleen,
mutta tuo oli Saksassa aikaa, jolloin
suuret työmarkkinauudistukset olivat juuri
toteutuneet. Saksassa säädettiin vuosina 2002–
2005 neljä lakia, jotka tunnetaan nimellä Har-tz-
reformit. Laeilla pyrittiin vaikuttamaan
sekä työvoiman tarjontaan että työvoiman
kysyntään. Tarjontaa pyrittiin lisäämään leik-kaamalla
työttömyysturvan tasoa ja erityises-ti
sen kestoa sekä tehostamalla aktiivista työ-voimapolitiikkaa.
Työvoiman kysyntää puo-lestaan
pyrittiin lisäämään purkamalla osittain
työmarkkinasääntelyä.
Työnhakijoiden aktivointi oli Hartz-re-formin
keskeinen osa. Siihen pyrittiin kiris-tämällä
oikeutta työttömyyskorvaukseen, li-säämällä
työnhakijan vastuutta työn etsin-nästä,
vähentämällä mahdollisuuksia hylätä
työtarjouksia sekä leikkaamalla työttömyys-turvan
tasoa ja kestoa. Reformeihin sisältyi
myös erilaisia palkkatukijärjestelmiä.
Johtotähtenä oli ajatus, että jokaisen on
mentävä töihin eikä työstä kieltäytyvällä voi
olla oikeutta työttömyyskorvauksiin. Saksan
uudistusten yhteydessä määrättiin mm., että
työttömän on korvausten menettämisen uhal-la
otettava vastaan veroista ja sosiaaliturva-maksuista
vapautettua ns. minityötä. Minityö
tarkoittaa kokoaikaista työtä 450 euron kuu-kausipalkalla.
Tällä uudistuksella luotiin Sak-saan
kymmenessä vuodessa länsimaiden toi-seksi
suurin työssä käyvä köyhälistö. Mini-töiden
lisäksi Saksassa helpotettiin epätyypil-listen
työsuhteiden käyttöä. Määräaikaista
työtä ja vuokratyöntekijöitä saa nyt käyttää
entistä useammin.
Neljän kuukauden työttömyyden jälkeen
Wolpertin oli pakko ottaa vastaan mitä ta-hansa
työtä, koska hän ei yksinasuvana saa-nut
asumistukea 55 m2 kaksioon. Asunto oli
liian suuri tuen saamiseen.
Hän sai töitä vuokravälitysfirman kautta
tuntityösopimuksella. Työ oli tietokoneiden
emolevyjen kokoamista. Ei siis lähelläkään
hammasteknikon työtä, joka hän oli amma-tiltaan
ja koulutukseltaan.
Hartz-reformi mahdollisti emolevyteh-taan
irtaantumisen työehtosopimuksesta,
minkä se teki vuonna 2010. Työnantajasta
tuli sitoutumaton työnantaja. Samalla se ir-rottautui
uusien työntekijöiden työehtosopi-muksen
mukaisesta palkasta.
Tämän jälkeen Wolpertille tarjottiin 4
vuokratyövuoden jälkeen vakituista paikkaa.
Koska hänet palkattiin uutena työntekijänä,
hänelle ei enää tarvinnut maksaa työehtoso-pimuksen
mukaista palkkaa. Niinpä hän sai
16 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2017