olevan eniten tehtävää. Oppilaitosten pitäi-si
myös entistä laajemmin verkostoitua yri-tysten
kanssa, jotta ne pystyisivät tarjoamaan
opiskelijoilleen mielekkäitä yhteyksiä uuteen
työhön. Harjoittelupaikan hankkiminen ei
saa jäädä opiskelijan harteille, SAK:n Saana
Siekkinen painottaa.
– Tutkimus osoitti, että onnistunut uudel-leen
kouluttautuminen edellyttää omaa ak-tiivisuutta
ja korkeaa motivaatiota, Siekkinen
toteaa.
Yksilölliset motiivit ja uudet urat
haastavat aikuiskoulutuksen
Työntekijät päivittävät osaamistaan työllis-tyäkseen
uuteen työpaikkaan. Taustalla on
usein joko terveydellinen syy tai vanhan työn
ennakoitu päättyminen. Päätekijöiden lisäk-si
taustalla on iso joukko muita motiiveja,
jotka vaikuttavat koulutukseen hakeutumi-seen,
koulutusalaan ja ajoitukseen sekä opis-keluiden
läpiviemiseen ja työllistymiseen.
– Näitä tekijöitä ovat muun muassa har-rastukset,
ammattihaaveet ja muut kiinnos-
tuksen kohteet sekä olemassa olevan osaami-seen
uudelleen soveltaminen. Yhteinen ni-mittäjä
kaikille on kuitenkin oman toimeen-tulon
turvaaminen, Saana Siekkinen tarken-taa.
Mahdollisuuksien aika tutkii
työelämän muutoksia
SAK aloitti vuonna 2016 Mahdollisuuksien aika -hankkeen, joka selvittää
digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen
ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.
Neljä vuotta kestävä hanke keskittyy vuosittain kahteen teemaan.
Ensimmäisen puolivuotisosuuden aiheena tänä vuonna on uusi aikuis-koulutus.
Teeman puitteissa on julkaistu tutkimukset digiajan työelämä-valmiuksista,
perusasteen työpaikkojen katoamisesta ja aikuisista
alanvaihtajista.
– Taustalla uudelleen koulutukseen hakeu-tumiseen
on syyperuste, joka on usein on-gelmakeskeinen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoi-ta
sitä, että uravaihdos koetaan negatiivisena
asiana. Päinvastoin näyttäisi siltä, että se tar-
14 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2017