Artikkeli pureuttuu teknologiaan pohjautuvien terveyspalvelujen
edellyttämään tukeen hyvinvoinnin edistämisessä.
14 .
Pro terveys 5
ja toimintaympäristöjen käyttöön ja käytön
INFO
Suomalaisilla on hyvät edellytykset toimia
teknologian käytön ja kehityksen
kärjessä. Tilastojen mukaan 88 prosenttia
suomalaisista on käyttänyt tietokonetta
ja 83 prosenttia sähköpostia viimeisen
kolmen kuukauden aikana. Myös tiedonhaku
on yleista: 73 prosenttia suomalaisista
on hakenut tietoja viranomaisten tai
julkisten palveluiden tarjoajien internetsivuilta
viimeisen 12 kuukauden aikana.
(Suomen virallinen tilasto 2017.)
Erilaisten terveyteen liittyvien digitaalisten
toimintaympäristöjen ja sähköisten
terveyspalvelujen käyttö on yleistä.
Ihmiset varaavat sähköisesti aikoja eri
terveydenhuollon asiantuntijoille, saavat
terveydentilastaan tietoa erilaisten digitaalisten
sovellusten kautta, sekä käyttävät
teknologiaa terveytensä edistämiseen
hakemalla tietoa terveyteen ja sairauksiin
liittyvistä asioista.
Sovellusten käyttö sujuu,
muttei aina
Digitaaliset ympäristöt ja palvelut antavat
myös aikaisempaa enemmän vastuuta
niiden käyttäjille. Sovellusten lähtökohtana
on usein itsehoito, ennaltaehkäisy ja
terveyden tukeminen. Myös itsearviointimittareita
on tarjolla ja niiden avulla on
mahdollista saada tukea omahoidolle tai
rohkaistua hakemaan apua. Digitaalinen
toimintaympäristö tarjoaa anonyymin
ympäristön käsitellä ongelmia joko itsenäisesti
tai muiden palvelujen käyttäjien
kanssa itselle parhaiten soveltuvana ajankohtana.
eHealthin haasteita
Terveyden ylläpitämiseen ja hyvinvoinnin
tukemiseen tähtäävien sovellusten
ja palveluiden käyttö voi kuitenkin olla
vähäistä tai jopa epäonnistua erilaisten
seikkojen vuoksi. Käyttäjät voivat kokea
käytön vaikeana. He voivat myös unohtaa
käyttää palvelua. Voi syntyä epäilys sovelluksen
keräämän tiedon joutumisesta
vääriin käsiin. Myös käytöstä saatavaa
hyötyä voidaan epäillä tai vain yksinkertaisesti
kokea vähäistä kiinnostusta
palvelun käyttöä kohtaan. Ihmiset eivät
syystä tai toisesta käytä heille suunnattua
terveyspalvelua tai sähköistä toimintaympäristöä.
Sähköisten palvelujen haasteita kuvaa
seuraava esimerkki nuorten ahdistuksen
hallintaan suunnatun sovelluksen
käytöstä. Australialaisissa kouluissa palvelua
käytti ensimmäisen kahden viikon
aikana 333 (78 prosenttia) nuorta. Kuuden
viikon kuluttua sovelluksen käyttö
oli hiipunut: enää 26 nuorta eli kuusi prosenttia
oli palvelun parissa. Kun sovelluksen
käyttöä tuettiin terveyspalveluiden
avulla, sitä käytti kahden viikon kohdalla
489 (87 prosenttia) nuorta ja sovelluksen
käyttö oli runsaampaa vielä kuudenkin
viikon kohdalla: 281 (50 prosenttia). (Calear
2016.)
Samansuuntaisia tuloksia on saatu
myös Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen
EduMental-tuoteperhettä käsittelevissä
tutkimuksissa. Tutkimukset
ovat osa EduMental-kokonaisuutta, joka
sisältää sähköisiä palveluita mielenterveystyöhön.
Palveluita on tutkittu systemaattisen
ja monivuotisen kehittämistoiminnan
perusteella vuodesta 2005 ja
niistä on saatu kattavasti tietoa käyttäjille
tehtyjen kartoitusten perusteella.
Eräs kiinnostuksen kohteemme oli
hoitajien toteuttama potilasopetus sähköisen,
palvelimella olevan sivuston
avulla. Kun hoitajia tuettiin sovelluksen
käyttöön, opetus saatettiin suunnitellusti
päätökseen lähes kolmen neljäsosan (73
prosenttia) kanssa potilaista. Kun ohjelma
annettiin hoitajien käyttöön ilman potilasopetukseen
liittyviä tukitoimia, vain
kolmasosa potilaista oli toteuttanut heille
suunnitellun potilasopetusohjelman. Potilaat
– eivätkä hoitajat – tarttuneet itsenäisesti
tarjolla olevaan ilmaiseen potilasopetusohjelmaan,
vaikka heillä olisi ollut
käytössään valmis ja testattu sovellus.
Tuki vahvistaa
palvelun käyttöä
Käyttöönoton ja käytön tukea siis tarvitaan,
ennen kuin virtuaalipalvelut ja
digitaalisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen
on toimiva ja realistinen tapa
tukea ihmisten hyvinvointia. Tärkeintä
on huolehtia myös siitä, että asiakas
on palvelukehityksen keskiössä, kuten
Valtiovarainministeriö linjaa sivuillaan.
Ministeriön mukaan digitalisaatiossa luodaan
entistä paremmat ja luotettavammat
palveluketjut hyvää elämää ja eri
elämäntilanteita varten. (Valtiovarainministeriö
2017.)
KIRJALLISUUS
Calear, AL., Batterham, PJ., Poyser, CT., Mackinnon, AJ., Grif-
fiths, KM. & Christensen H. 2016 Cluster randomised controlled
trial of the e-couch Anxiety and Worry program in schools.
Journal of Affective Disorders. 15; 196: 210-217.
EduMental. 2017. viitattu: 25.10.2017. www.edumental.fi
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan
käyttö verkkojulkaisu. ISSN=2341-8699. 2017,
Internetin käytön ja eräiden käyttötarkoitusten yleisyys 2016.
Helsinki: Tilastokeskus viitattu: 25.10.2017. http://www.
stat.fi/til/sutivi/2017/ sutivi_2017_2017-08-24_tau_001_
fi.html
Valtiovarainministeriö. 2017. viitattu: 25.10.2017 http://
vm.fi/digitalisaatio
“KÄYTÖN TUKEA TARVITAAN,
ENNEN KUIN VIRTUAALIPALVELUT
OVAT REALISTINEN TAPA
TUKEA HYVINVOINTIA.”
/www.edumental.fi
/sutivi_2017_2017-08-24_tau_001_fi.html