KIRJALLISUUTTA:
Dierolf, K. (2014). Solution- Focused Team Coaching. SolutionsAcademy
Verlag.
Jackson, P. Z. & McKergow, P.( 2007). The Solutions Focus.
Making Coaching & Change Simple. Nicholas Brealey International,
London.
Hirvihuhta, A. & Litovaara, A. (2003). Ratkaisun taito. Tammi,
Helsinki.
Kurttila, M., Laane, T., Saukkola, K. & Tranberg, T. (2010).
Arvostus – valmentava kirja esimiehille. Tammi, Helsinki.
Pro terveys 15
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa
on uteliasta tutkimista, luovuutta ja
avoimuutta uudelle. Se tuo esiin arjen
konkreettiset teot eli ne askeleet, joilla
yhteisö etenee kohti itse määrittämäänsä
toivottua tulevaisuutta. Näin tuodaan
tulevaisuuden tavoitetila lähelle – siihen
mitä jokainen yhteisön jäsen voi asialle
tehdä jo huomenna tai seuraavassa työvuorossa.
Yhdessä voidaan miettiä myös
sitä, mikä kertoo edistymisestä tai mistä
tiedetään, että edetään oikeaan suuntaan.
Voidaan kuvata, mistä näkyy se,
että asiat toimivat tai mistä asiakkaat,
yhteistyökumppanit tai omaiset huomaavat
sen.
Päämäärän merkitys korostuu
Valmennuksella voidaan tukea yhteisen
suunnan syntymistä. Yhteinen päämäärä
voi olla esimerkiksi rakentaa yhteisöön
hyvien kohtaamisten täyttämä arki tai
se, että luodaan elämänmakuista elämää
muistisairaalle ihmiselle. Usein on kyse
varsin tutuista asioista, mutta niiden tarkoitus
ja tulkinta voi olla erilainen yhteisön
eri jäsenillä.
Päämäärän yhteinen määrittely ja yksityiskohtainen
kuvaaminen on tärkeää.
Kyse on ikään kuin yhteisen maaperän
rakentamisesta nostamalla esiin erilaisia
ajatuksia ja näkökulmia ja muovaamalla
näistä yhteinen kiteytys. Kiteytys voidaan
tunnustaa yhteisön omaksi ja siihen voivat
jäsenet sitoutua.
Selkeä, konkreettinen sekä yhteisesti
jaettu käsitys toivotusta tulevaisuudesta
tai siitä, miten asiat parhaimmillaan ovat,
on vankka pohja kehittämiselle. Se toimii
majakan tavoin näyttäen suuntaa ja
ohjaten toimintaa. Kun lisäksi on yhdessä
tunnistettu se, mitkä seikat kertovat
etenemisestä, voidaan paremmin tiedostaa
myös onnistumiset. Motivaation ylläpitämiseksi
ja suunnan vahvistamiseksi
on hyvä kiinnittää huomio siihen, että
edistyminen huomataan ja siitä annetaan
myönteistä palautetta. Jokainen askel
eteenpäin on merkittävä ja huomion arvoinen.
Siitä kannattaa iloita yhdessä!
Vahvuudet ja
onnistumiset esiin
Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa
suunnataan huomiota onnistumisiin ja
siihen, mikä toimii. Työyhteisössä nostetaan
esiin vahvuudet, aiemmat onnistumiset
ja ne asiat, mitkä toimivat tai
missä he ovat hyviä. Vahvuuksien tekeminen
näkyväksi tuo esiin työyhteisön
kivijalan, jonka varaan on hyvä lähteä
rakentamaan uutta. Vahvuuksien tunnistamisella
on tärkeä merkitys myös
yhteishengen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.
”RATKAISUKESKEINEN
LÄHESTYMISTAPA ON
UTELIASTA TUTKIMISTA,
LUOVUUTTA JA
AVOIMUUTTA UUDELLE.”
Valmennuksissa voidaan suunnata
työyhteisön katsetta vahvuuksiin esimerkiksi
työstämällä yhteisön yhteistä
vahvuuspuuta. Arjen
onnistumisia
taas voidaan nostaa
tähtikartalle. Näitä
on mukava tarkastella
yhdessä, iloita
ja olla ylpeitä kaikesta
siitä, mitä on jo olemassa.
Katseen tietoinen suuntaaminen
myönteiseen aiheuttaa parhaimmillaan
myönteisen kehän, jolloin hyvän havaitseminen
on jatkossakin helpompaa. Jokainen
voi omassa toiminnassaan kiinnittää
huomion siihen, miten asioista
puhuu, kuinka kannustaa ja miten edistää
rakentavalla tavalla asioita yhteisössä.
Ei ole turhaan väitetty, että se mihin
kiinnität huomiota, kasvaa!
Voimaa valmennuksesta
Ratkaisukeskeisellä valmennuksella voidaan
esimerkiksi tukea kehittämistä,
vahvistaa työhyvinvointia ja kirkastaa
toiminnan lähtökohtia. Ratkaisukeskeisyyden
periaatteet antavat hyvän perustan
myös asiakastyölle. Iäkkään ihmisen
kohtaamisessa ja hänen toimintakykynsä
tukemisessa tarvitaan myönteiseen
suuntaamista, vahvuuksien tunnistamista,
mahdollisuuksien avaamista ja
onnistumisten näkyväksi tekemistä. Iäkäs
ihminen nähdään oman tilanteensa
asiantuntijana. Hän voi määrittää itse,
mikä on hänelle paras mahdollinen tilanne
ja mitä hän haluaa saavuttaa.
Yhdessä voidaan miettiä, miten siihen
päästään ja minkälaista tukea hän siihen
pääsemiseksi tarvitsee.
Vanhustyön työyhteisöjen valmennusprosesseissa
olemme työstäneet
ja konkretisoineet yhdessä yhteisöjen
arvoja, rakentaneet pohjaa erilaisille
kehittämisprosesseille sekä luotsanneet
muutoksen etenemistä. On ollut
antoisaa kuulla työyhteisöjen omaa sanoitusta
asioille ja nähdä se innostus,
mikä löytyy parhaimmillaan yhteisessä
pohdinnassa. Työyhteisössä arvostava
ilmapiiri tarkoittaa sitä, että jokaisen
yhteisön jäsenen ääni tulee kuulluksi ja
huomioon otetuksi. Kehittämistyössä
tarvitaan
jokaisen osallistumista ja
asiantuntijuutta.
Yhteisössä muutoksen
ja kehittymisen mahdollistaa
se, että omaa
arkea ja toimintakäytäntöjä tutkitaan
avoimesti, myönteisesti ja moniäänisesti.
Myönteiseen suuntaaminen rakentaa toivoa
ja luottamusta sekä antaa rohkeutta
etsiä ja kokeilla erilaisia toimintatapoja.
Kokeilemalla löytyy parhaiten juuri se
toimintatapa, joka tuntuu omaan tilanteeseen
soveltuvalta ja johon halutaan
sekä voidaan sitoutua. Yhdessä löydetyt
oivallukset ja ideat siirtyvät jouhevammin
käytännön toimintaan.
Muutos on luonteeltaan jatkuvaa. Kehittämisen
polulla into ja avoimuus ovat
hyvät eväät. Jo itse matka on palkitsevaa,
sillä parhaimmillaan yhteinen ideointi,
oivallukset, erehdykset ja onnistumiset
avartavat näkökulmia ja tekevät
arjesta rikkaampaa!