SAUMATONTA VANHUSTYÖTÄ
Hyvä jatkohoito
hyvällä suunnittelulla
Iäkkään potilaan hoidon suunnittelu turvaa myös onnistuneen jatkohoidon.
Osastohoidossa sairaanhoitajan yksi tärkeimmistä
16 Pro terveys
tehtävistä on potilaan ja hänen
omaistensa kotiutukseen valmistaminen.
Jatkohoidon suunnittelun tavoitteena on
edistää potilaan selviytymistä kotona
tai toisessa hoitopaikassa, parantaa hoidon
laatua ja potilaan hyvinvointia sekä
ennaltaehkäistä uusia ei toivottuja hoitojaksoja.
Kotona tapahtuvan hoidon edellytyksenä
ovat sairauksien hyvä hoito ja
ennalta ehkäisevät toimenpiteet kunnon
ylläpitämiseksi.
Sairaalajaksojen pituudet
ovat lyhentyneet
Suomessa sairaalahoidon hoitojaksojen pituudet
ovat lyhentyneet. Hoidon päättyessä
potilaalle laaditaan hoitotyön yhteenveto,
jonka tavoitteena on turvata potilaan
hoidon jatkuvuus, kun hoitovastuu siirtyy
hoitopaikasta toiseen, ja koota palvelutapahtuman
keskeisimmät tiedot helposti
luettavaan ja tiiviiseen muotoon. Potilasturvallisuuden
näkökulmasta siihen kaivataan
enemmän tietoa ongelmatilanteiden
ratkaisuista sekä vinkkejä uusien hoitojaksojen
ennalta ehkäisyyn.
Jatkohoidon ja kotiuttamisen tueksi on
kehitetty tarkistuslistoja ja toimintamalleja,
joilla pyritään turvaamaan jatkohoidon
onnistuminen. Usein kotiuttaminen
jää työntäyteisessä arjessa liian vähälle
huomiolle ja toiminta on vaihtelevaa. Sen
vuoksi etsimme näyttöön perustuvaa tietoa
vaikuttavista menetelmistä turvallisen
jatkohoidon järjestämiseen liittyen. Tutkimuskysymyksemme
on: ”Millainen hoidon
suunnittelu edistää jatkohoidon ja kotiutuksen
onnistumista?”
Hakulausekkeena käytimme ”discharge
planning” sekä ”potila*” ja ”kotiutumi*”
tai ”jatkohoi*” tai” siirt*”. Haussa käytimme
Cinahl, Cochrane, PubMed ja Medic
-tietokantoja. Hakutulos oli kaikkiaan 1754
teosta, joita lähdimme karsimaan ensin
otsikon, sitten tiivistelmän ja lopuksi kokotekstin
perusteella. Laadun arvioinnissa
käytimme JBI kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja
sekä Hoitosuositustyöryhmän
käsikirjan mukaisia luokitteluja tutkimusasetelman
soveltuvuudesta ja harhan riskin
arvioinnista (Duodecim 2012). Lopulliseen
aineistoon valitsimme 16 teosta.
Viiden osa-alueen suunnittelu
Kirjallisuuskatsauksen mukaan jatkohoidon
suunnitteluun löytyi viisi hoitotyön
osa-aluetta. Näitä ovat
1. potilaan hoidon tarpeen ja
toimintakyvyn arviointi
2. potilaan ja omaisten osallistaminen
hoidon suunnitteluun
3. moniammatillinen yhteistyö
4. lääkelistan tarkistaminen ja lääkehoidon
toteutumisen arviointi
5. jatkohoidon koordinointi ja seuranta.
Toimintamallien näytön aste on mainittu
suluissa.
Potilaan yksilöllinen hoidon tarve ja toimintakyky
tulee arvioida soveltuvaa mittaria
käyttäen. Yksilöllisen jatkohoidon
suunnittelun ansiosta hoitojakso lyheni
ja uusiutuvan sairaalajakson esiintyvyys
väheni useiden tutkimusten mukaan. Toimintakyvyn
arviointi ennusti myös kotona
pärjäämistä. Varsinkin moniongelmaisten
potilaiden tunnistaminen oli oleellista.
Potilaan ja hänen omaisten ohjaaminen
ja tukeminen hoitoon osallistumiseen sekä
PÄIVI LAITINEN
TtM-opisk.
Hoitotyön kliininen asiantuntija,
Sosteri
MERVI LESONEN
TtM-opisk.
TtK, vs osastonhoitaja,
Kainuun keskussairaala
TARJA SINISALO
TtM-opisk.
Sairaanhoitaja,
Varkauden kaupunki
SHUTTERSTOCK