6
jaksoina opinnot järjestetään.
Opiskelijalla olisi oikeus saada
säännöllisesti tarpeidensa mukaista
henkilökohtaista ja muuta opintojen
ja jatko-opintoihin hakeutumiseen
liittyvää ohjausta. Ohjausta
annettaisiin myös opiskelijoille,
joiden opiskeluoikeus on päättymässä
tai jotka ovat eroamassa,
sekä henkilöille, jotka lukiokoulutuksen
oppimäärän suorittamisen
jälkeen eivät ole saaneet jatkoopiskelupaikkaa.
Ehdotetussa laissa
säädettäisiin oppimisen tuesta
lukiokoulutuksessa. Opiskelijalla,
jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi
vaikeuksia suoriutua opinnoistaan,
olisi oikeus saada erityisopetusta
ja muuta oppimisen tukea.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman
laatimisesta säädettäisiin
laissa. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän
opinnoista olisi järjestettävä
yhteistyössä yhden tai useamman
korkeakoulun kanssa. Opetus
olisi lisäksi järjestettävä siten, että
opiskelijalla on mahdollisuus kehittää
kansainvälistä osaamistaan
sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.
Lisäksi muutettaisiin ylioppilastutkinnon
järjestämisestä
annettua lakia. Ylioppilastutkinnon
kokeiden uusimiskertoja koskevista
rajoituksista luovuttaisiin
ja koulutuksen järjestäjille säädettäisiin
velvollisuus järjestää kokeet
myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille.
Voimassa olevaan lukiolakiin
sisältyvät ylioppilastutkintoa
ja ylioppilastutkintolautakuntaa
koskevat säännökset siirrettäisiin
ylioppilastutkinnon järjestämisestä
annettuun lakiin. Opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annettua lakia muutettaisiin ehdotetuista
laeista koulutuksen järjestäjille
aiheutuvien uusien kustannusten
korvaamiseksi. Lait on tarkoitettu
tulemaan voimaan
1.8.2019. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman
perusteet uudistettaisiin
vuosien 2019–2020 aikana
ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat
otettaisiin käyttöön
syksyllä 2021 alkavassa lukiokoulutuksessa.
●Hallituksen esitys (HE 44/2018
vp) eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren
muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
sähköisen viestinnän palveluista
annettua lakia. Lakiin lisättäisiin
säännökset teleyritysten oikeudesta
käsitellä tiettyihin rikoksiin
liittyviä henkilötietoja vahinkojen
ehkäisemiseksi teleyritykselle,
sen asiakkaille tai toisille teleyrityksille.
Esityksen tarkoituksena
on sisällyttää teleyrityksen käsittelyoikeudet
sektorilainsäädäntöön
siltä osin kuin käsittelystä on
säädettävä kansallisessa lainsäädännössä
EU:n yleisen tietosuojaasetuksen
mukaan. Lisäksi esityksen
mukaan jatkettaisiin matkapuhelinliittymien
puhelinmarkkinointikieltoa
nykyisen sääntelyn
voimassaolon päätyttyä kolmen
vuoden määräajaksi eli 1.7.2021
asti olosuhteiden pysyessä merkittäviltä
osin muuttumattomana.
●Hallituksen esitys (HE 45/2018
vp) eduskunnalle laiksi maantielain
muuttamisesta ja
eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin
valtaosa maakuntalain mukaisten
liikennettä koskevien tehtävien
siirroista valtiolta maakunnille.
Maantielakiin lisättäisiin maakuntauudistuksesta
johtuen säännökset
sopimusmenettelyyn perustusvasta
tienpidon hoitamisesta valtion
ja maakuntien yhteistyönä.
Liikennevirasto toimisi edelleen
tienpitäjänä, ja vastaisi maantieverkon
omistajan tehtävistä. Maakunnissa
hoidettavien tienpidon
tehtävien rahoitus järjestettäisiin
erillisrahoituksena, ja maakuntien
olisi hoidettava niille säädettävät
tienpidon tehtävät yhteistoiminnassa
muodostamalla enintään yhdeksän
tienpitoaluetta. Maantielakiin
lisättäisiin säännökset valtakunnallisesta
ja maakunnallisesta
liikennejärjestelmäsuunnittelusta.
Maantielain nimike muutettaisiin
siksi laiksi liikennejärjestelmästä ja
maanteistä. Maantielakiin tehtäisiin
myös eräitä tienpitoa koskevia
sisällöllisiä muutoksia, joista merkittävimmät
koskevat maanteiden
luokittelua, tienpidon yleisiä vaatimuksia,
maanteiden palvelutasoa
ja kunnossapitoa sekä tienpidon
valvontaa. Lisäksi tienpidon turvallisuusjohtamisjärjestelmästä
ja
varautumisesta ehdotetaan lisättäväksi
säännökset lakiin. Ratalakiin
tehtäisiin maantielakiin esitettyä
vastaavasti muutoksia rautateiden
luokittelua koskevan päätöksenteon
selkeyttämiseksi sekä radanpidon
yleisten vaatimusten selkeyttämiseksi
ja täydentämiseksi. Lakiin
tehtäisiin myös eräitä muita
maantielain muutosten kanssa yhdenmukaisia
muutoksia. Lisäksi
lakiin tehtäisiin maakuntauudistuksesta
johtuvat tarpeelliset muutokset.
Esitykseen sisältyvissä liitelaeissa
toteutettaisiin maakuntauudistuksesta
johtuvat toimivallan
siirrot lisäksi julkisen henkilöliikenteen
tehtävien ja liikkumisen
ohjauksen valtionavustustehtävän
osalta. Esityksellä siirrettäisiin
myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa
hoidetut asiakaspalvelukeskuksen
ja tieliikennetelematiikan
tehtävät perustettavaksi
ehdotettuun liikenteen
ohjausyhtiöön. Liitelakeihin tehtäisiin
lisäksi muut maakuntauudistuksesta
ja maantielain nimikkeen
muutoksesta johtuen tarpeelliset
muutokset. Lait on tarkoitettu
tulemaan voimaan 1.1.2020. Eräät
maantielakia ja ratalakia koskevat
muutokset on kuitenkin tarkoitettu
tulemaan voimaan mahdollisimman
pian.
●Hallituksen esitys (HE 46/2018
vp) eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen
tuesta
haja-asutusalueilla annetun
lain muuttamisesta.
Lakia esitetään muutettavaksi siten,
että maksuhakemuksen tekemiselle
säädetty määräaika poistetaan
laista. Tämä mahdollistaa,
että tuettuja yhteyksiä voitaisiin
rakentaa ja niille myönnettyjä tukia
maksaa vuoden 2019 jälkeen.
Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi
säännös sähköisestä tiedoksiannosta.
●Hallituksen esitys (HE 49/2018
vp) eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi
ja eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi liikesalaisuuslaki. Laissa
säädettäisiin liikesalaisuuksien
suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista.
Esityksellä
pantaisiin täytäntöön Euroopan
parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien
suojaamista koskeva
direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien
suojaa koskeva sääntely sopimattomasta
menettelystä elinkeinotoiminnassa
annetusta laista kumottaisiin
ja voimassa oleva säänmomentti_