14
että lääkkeiden hintalautakunnalla
on tukkuhinnan kohtuullisuuden
arvioinnin perusteeksi säädettyjen
arviointikriteerien puitteissa laaja
harkintavalta. Hintaesityksen hylkäävää
päätöstä on kuitenkin perusteltava
avoimesti siten, että siitä
ilmenee, kuinka arviointikriteerit
on otettu hinnan kohtuullisuusarvioinnissa
huomioon. Lääkkeiden
hintalautakunta ei ollut voinut
päätöksensä mukaisin asian kokonaisarviointia
koskevin perustein
katsoa, että lääkevalmisteelle ehdotettuja
tukkuhintoja ei voitu
vahvistaa kohtuulliseksi.
Sairausvakuutuslaki 6 luku 4 §
2 momentti, 6 § 1 ja 2 momentti, 7 §
1 momentti ja 28 § 2 momentti
Asetus sosiaali- ja terveysministeriön
lääkkeiden hintalautakunnalle
tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta
3, 4, 7, 8 ja 11 kohta
Neuvoston direktiivi ihmisille tarkoitettujen
lääkkeiden hintojen
sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta
ja niiden soveltamisesta kansallisissa
sairausvakuutusjärjestelmissä
(89/105/ETY) 6 artikla
1 kohta toinen alakohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus harvinaislääkkeistä (EY)
N:o 141/2000
KHO:2018:75
Valtion virkamies – Palkkaa vastaava
korvaus – Määräaikainen
virkasuhde – Projektiluontoinen
työ – Euroopan unionin rakennerahastotehtävät
– ELY-keskus
A oli nimitetty Pohjois-Karjalan
TE-keskukseen määräaikaiseen
virkasuhteeseen ajalla 1.4.2009–
31.12.2013. Nimittämiskirjassa perusteena
määräaikaisuudelle oli
mainittu projektiluontoinen työ.
Työtehtävät liittyivät Euroopan
unionin rakennerahasto-ohjelman
toteuttamiseen ohjelmakaudella
2007–2013. A oli hoitanut ainoastaan
Euroopan aluekehitysrahastoon
liittyviä maksatus- ja tarkastustehtäviä,
eikä hän ole hoitanut
TE-/ELY-keskukselle kuuluvia
muita tehtäviä.
Vaikka yksittäiseen ohjelmakauteen
liittyvien tehtävien hoitaminen
voi tosiasiassa jatkua ohjelmakauden
päättymisen jälkeen, se
ei yksistään ole peruste pitää ohjelmakauden
nimelliseen kestoon sidottua
määräaikaista virkasuhdetta
valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin
vastaisena. A:n nimittämiselle
määräaikaiseen virkasuhteeseen
oli ollut valtion virkamieslain
9 §:n 1 momentissa tarkoitettu
työn luonteeseen liittyvä peruste.
Valtion virkamieslaki 9 ja 56 §
Äänestys 3–2
Ympäristöasiat
KHO:2018:49
Maankäyttö ja rakentaminen –
Yleiskaava – Hailuoto – Vaikutukset
Natura 2000 -alueille –
Selvitysten riittävyys – Ympäristövaikutusten
arviointi – Naturaarviointi
– Ympäristöministeriön
lausunto – Jääeroosio – Lieventämistoimenpiteet
– Muut
päätöksentekomenettelyt
Kunta oli hyväksynyt osayleiskaavan,
joka yhdessä toisen kunnan
samanaikaisesti hyväksymän
osayleiskaavan kanssa mahdollisti
pääosin pengertienä toteutettavan
kiinteän tieyhteyden rakentamisen
mantereelta toisen kunnan alueella
sijaitsevaan saareen.
Tieyhteys sijoittui luonnonsuojelullisesti
erittäin arvokkaalle alueelle,
jonka läheisyydessä oli muiden
ohella useita Natura 2000 -verkostoon
sisällytettyjä alueita. Tämän
vuoksi ja valituksen sisältö huomioon
ottaen kaavan lainmukaisuutta
arvioitaessa oli maankäyttö-
ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa
säädettyjen sisältövaatimusten
lisäksi varmistettava, ettei kaavaratkaisun
mahdollistamasta maankäytöstä
aiheutunut luonnonsuojelulain
66 §:n 1 momentissa kiellettyä
Natura 2000 -alueiden suojelun
perusteena olevien luonnonarvojen
merkittävää heikentymistä.
Kaavaa laadittaessa tehtyihin
selvityksiin sisältyivät muun ohella
hankkeesta tehty ympäristövaikutusten
arviointi sekä siihen sisältyvät
Natura 2000 -vaikutusarvioinnit
täydennyksineen ja ympäristöministeriön
antamine lausuntoineen.
Natura 2000 -arvioinnista
ja ympäristöministeriön antamasta
luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta
lausunnosta kävi riittävän
luotettavasti ilmi, että kaavalla sallittu
maankäyttö oli toteutettavissa
aiheuttamatta luonnonsuojelulain
66 §:n 1 momentissa kiellettyä
merkittävää heikentymistä, mikäli
arvioinnissa ja lausunnossa edellytetyt,
erityisesti jääeroosion vähenemisen
vaikutuksiin liittyvät, lieventämistoimenpiteet
toteutetaan.
Lieventämistoimenpiteiden vaikuttavuutta
ja toteuttamiskelpoisuutta
oli arvioitu erillisessä selvityksessä.
Kaavassa osoitetun tieyhteyden
toteuttaminen edellytti lisäksi ainakin
maantielain mukaisten
yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymistä
sekä vesilain mukaista lupaa
tiepenkereen ja siltojen rakentamiseen.
Mainittuja päätöksiä aikanaan
tehtäessä oli varmistettava,
ettei hankkeesta aiheudu luonnonsuojelulaissa
kiellettyjä seurauksia.
Kaavaratkaisun perusteena
olevien selvitysten perusteella tarvittavista
lieventämistoimenpiteistä
oli mahdollista sitovasti määrätä
ainakin vesilain mukaisessa lupamenettelyssä.
Tähän nähden oli
ennakolta riittävästi varmistettu,
että valituksen kohteena olevassa
yleiskaavassa tarkoitettu maankäyttö
oli toteutettavissa niin, että
se täytti maankäyttö- ja rakennuslain
39 §:n 2 momentin 8 kohdan ja
luonnonsuojelulain 66 §:n säännökset.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §
(202/2005), 39 § 2 momentti, 197 §
1 momentti
Luonnonsuojelulaki 66 § 1 momentti
KHO:2018:50
Valitusoikeus – Kalastus – Poikkeuslupa
kalastaa jokisuualueella
– Kalastuslaki –
Hallintolainkäyttölaki – Århusin
yleissopimus – Vapaa-ajan
kalastajien yhdistys
Asiassa oli ratkaistavana, oliko
Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö ry:llä ja Etelä-Suomen
Vapaa-ajankalastajapiiri ry:llä
oikeus valittaa elinkeino-, liikenne
ja ympäristökeskuksen päätöksestä
myöntää ammattikalastajalle
poikkeuslupa kalastaa yhteensä
kolmella isorysällä meressä jokisuualueella.
Poikkeuslupapäätöksen ei voitu
hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momenttia
vakiintuneella tavalla tulkiten
katsoa mainitussa lainkohdassa
tarkoitetulla tavalla välittömästi
vaikuttavan mainittujen yhdistysten
oikeuteen, velvollisuuteen
tai etuun. Kalastuslain kokonaisuudistuksen
yhteydessä tehdyt
järjestöjen osallistumismahmomentti_