11 Momentti 4/2018
Momentti
Asianomistaja oli illan aikana
nauttinut alkoholia ja humaltunut.
A oli tämän jälkeen ollut sukupuoliyhteydessä
asianomistajan kanssa.
Hovioikeus oli tuominnut A:n
lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä
1 vuoden ja 4 kuukauden
ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Korkeimmassa oikeudessa rangaistus
kovennettiin 2 vuoden
ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi.
RL 20 luku 7 §
RL 6 luku 3 §
RL 6 luku 4 §
RL 6 luku 9 §
KKO:2018:36
Teollisoikeusrikos – Tavaramerkki
– Yhteisön tavaramerkki
– Mallioikeus – Yhteisömalli –
Laillisuusperiaate – Rikosoikeudellinen
laillisuusperiaate
A:ta ja B:tä syytettiin teollisoikeusrikoksesta,
koska he olivat tahallaan
loukanneet asianomistajien
yhteisön tavaramerkkiasetuksen ja
yhteisömalliasetuksen mukaisia
tavaramerkki- ja mallioikeuksia
tuomalla maahan tuoteväärennöksiksi
väitettyjä tuotteita. Koska
teollisoikeusrikoksen tunnusmerkistö
koski vain nimettyjen kansallisten
lakien vastaisia oikeudenloukkauksia,
A:n ja B:n menettely
ei ollut laillisuusperiaate huomioon
ottaen teollisoikeusrikoksena
rangaistava.
RL 49 luku 2 §
KKO:2018:37
Sopimus – Sopimuksen syntyminen
– Sopimuksen irtisanominen
– Vahingonkorvaus
Kahvia valmistaneen M Oy:n aloitteesta
S Oy oli vuoden 2008 keväästä
alkaen ryhtynyt valmistamaan
ja myymään M Oy:n tuotemerkkeihin
ja sen toimittamiin
malleihin perustuneita kahvimukeja
M Oy:lle ja sen asiakkaille.
M Oy oli elokuussa 2011 ilmoittanut,
että se lopettaa yhteistyön joulukuun
lopussa 2011.
S Oy vaati kanteessaan, että
M Oy velvoitetaan suorittamaan
sille korvausta myymättä jääneistä
varastotuotteista. M Oy kiisti kanteen
sillä perusteella, ettei osapuolten
välillä ollut sopimusta ja että
joka tapauksessa neljän kuukauden
irtisanomisaika oli riittävä.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta
ilmenevin perustein katsottiin,
että osapuolten välille oli syntynyt
mukien valmistamista ja jakelua
koskeva sopimus, jonka irtisanominen
edellytti kohtuullista
irtisanomisaikaa. S Oy:lle annettua
neljän kuukauden aikaa pidettiin
riittävänä, eikä M Oy siten ollut
syyllistynyt sopimusrikkomukseen.
(Ään.)
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallintoasiat
KHO:2018:47
Ulkomaalaisasia – Schengenvaltion
myöntämä oleskelulupa
– Käännyttäminen – Maahantulokielto
– Yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden vaarantaminen –
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu
Maahanmuuttovirasto päätti
käännyttää kolmannen maan kansalaisen
kotimaahansa Nigeriaan
ja määräsi hänet Schengen-aluetta
koskevaan maahantulokieltoon
toistaiseksi, koska hänen katsottiin
vaarantavan yleistä järjestystä ja
turvallisuutta. Valittajalla oli Espanjan
myöntämä 11.2.2018 asti
voimassa oleva oleskelulupa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
unionin tuomioistuimen annettua
asiassa korkeimman hallinto-oikeuden
ennakkoratkaisupyynnön
johdosta tuomion (C-240/17 E,
EU:C:2018:8), että koska maasta
poistamiseen on ryhdytty sillä perusteella,
että valittaja muodostaa
vaaran yleiselle järjestykselle ja
turvallisuudelle, hän ei enää täyttänyt
Schengenin rajasäännöstön
6 artiklan 1 kohdan e-alakohdan
mukaista maahantulon edellytystä
Schengen-valtioiden alueelle. Tämän
vuoksi hänet on tullut käännyttää
kotimaahansa Nigeriaan.
Lisäksi korkein hallinto-oikeus
katsoi, että valittajalle on lähtökohtaisesti
tullut määrätä maahantulokielto,
joka koskee kaikkia Schengen
valtioita. Schengenin sopimuksen
soveltamisesta tehdyn
yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohta
edellyttää, että kolmannen maan
kansalaiselle maahantulokiellon
määräävä valtio neuvottelee sen
valtion kanssa, joka on myöntänyt
kolmannen maan kansalaiselle
voimassa olevan oleskeluluvan.
Maahanmuuttovirasto ei ollut toiminut
virheellisesti käynnistäessään
neuvottelumenettelyn Espanjan
kanssa vasta siinä vaiheessa,
kun valittaja oli määrätty käännytettäväksi
ja hänelle oli määrätty
Schengen-aluetta koskeva maahantulokielto.
Neuvottelumenettelyn
tuloksettomuuden vuoksi
Maahanmuuttoviraston olisi tullut
kuitenkin kohtuullisen ajan jälkeen
peruuttaa valittajaa koskeva
Schengen-aluetta koskeva maahantulokielto
ja määrätä maahantulokielto
Suomea koskevana.
Ulkomaalaislaki 11 § 1 momentti
5 kohta, 146 § 1 ja 2 momentti, 147a
2 momentti, 149b § ja 150 § 1–3 momentti
Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä
vaatimuksista ja menettelyistä
laittomasti oleskelevien
kolmansien maiden kansalaisten
palauttamiseksi 16.12.2008 annettu
Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi (2008/115/EY,
paluudirektiivi) johdanto 14 perustelukappale,
3 artikla 3 ja 6 kohta,
6 artikla 1 ja 2 kohta sekä 21 artikla
Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
yhteisillä rajoilla 14 päivänä
kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton
valtioiden, Saksan liittotasavallan
ja Ranskan tasavallan
hallitusten välillä tehdyn Schengenin
sopimuksen soveltamisesta
tehty yleissopimus (Schengenin
yleissopimus SopS 23/2001 muutoksin)
25 artikla 1 (a)- 3 kohta sekä
sekä 96 artikla 1 ja 2 a kohta
KHO:2018:52
Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen
suojelu – Turvapaikka –
Toissijainen suojelu – Seksuaalinen
suuntautuminen – Henkilökohtaisen
uskottavuuden
arviointi – Suullinen käsittely –
Todistelu – Vapaa todistusteoria
– Selvityksen arviointi
Irakin kansalainen, Bagdadista kotoisin
oleva A oli hakenut kansainvälistä
suojelua seksuaalisen suuntautumisensa
perusteella. Maahanmuuttovirasto
oli hylännyt
hänen hakemuksensa. Hallintooikeus
katsoi ajantasaisen maatiemomentti_