5 Momentti 4/2018
Momentti
misesta tehty Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi (EU)
2017/541. Jo rangaistaviksi säädettyjen
terrorismirikosten rangaistavuuden
alaa laajennettaisiin, mikä
koskee esimerkiksi tiettyjä vakavia
tietoverkkorikoksia terroristisessa
tarkoituksessa tehtyjen rikosten
osalta, kouluttautumista terrorismirikoksen
tekemistä varten ja
matkustamista terrorismirikoksen
tekemistä varten. Lisäksi rangaistaviksi
säädettäisiin terroristisessa
tarkoituksessa tehty radiologista
asetta koskeva rikos ja terrorismirikoksen
tekemistä varten tapahtuvan
matkustamisen edistäminen.
Salaisia pakkokeinoja ja salaisia
tiedonhankintakeinoja koskeviin
säännöksiin ehdotetaan tehtäviksi
muutokset, joita rikoslainsäädäntöön
tehtävät muutokset edellyttävät.
Lait on tarkoittu tulemaan voimaan
viimeistään 8.9.2018, jolloin
direktiivi on viimeistään pantava
täytäntöön.
●Hallituksen esitys (HE 31/2018
vp) eduskunnalle laiksi henkilötietojen
käsittelystä rikosasioissa
ja kansallisen turvallisuuden
ylläpitämisen yhteydessä
sekä eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki henkilötietojen käsittelystä
rikosasioissa ja kansallisen
turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä.
Lailla pantaisiin täytäntöön
niin sanottu rikosasioiden tietosuojadirektiivi.
Direktiivissä
edellytetään, että täytäntöönpanevan
lainsäädännön tulisi olla voimassa
6.5.2018. Laki olisi soveltamisalallaan
noudatettava yleislaki.
Ehdotettuun lakiin liittyen esityksessä
ehdotetaan lisäksi muutettavaksi
rikosrekisterilakia ja neljää
muuta lakia.
●Hallituksen esitys (HE 35/2018
vp) eduskunnalle laiksi alueiden
kehittämisestä ja kasvupalveluista
ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki alueiden kehittämisestä
ja kasvupalveluista ja laki kasvupalvelujen
järjestämisestä Uudenmaan
maakunnassa. Lisäksi esitykseen
sisältyy ehdotus lakiehdotusten
yhteiseksi voimaanpanolaiksi,
jolla kumottaisiin laki
alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan
hallinnoinnista.
Aluekehittämisjärjestelmän ja
kasvupalvelujen uudistaminen perustuu
hallitusohjelmaan ja maakuntauudistukseen.
Alueiden kehittämistä
koskevaan sääntelyyn ei
esitettäisi merkittäviä sisällöllisiä
muutoksia. Vastuu alueiden kehittämisestä
olisi maakunnilla ja kunnilla
alueillaan. Maakunta toimisi
aluekehittämisviranomaisena.
Valtio vastaisi valtakunnallisesta
alueiden kehittämisestä. Valtion ja
maakuntien välille ehdotetaan
vuosittaisia alueiden kehittämisen
keskusteluja. Lait on tarkoitettu tulemaan
voimaan 1.1.2020 kuitenkin
niin, että voimaanpanolaki on
tarkoitettu tulemaan voimaan
mahdollisimman pian.
●Hallituksen esitys (HE 36/2018
vp) eduskunnalle tulon ja
omaisuuden kaksinkertaisen
verotuksen estämiseksi Portugalin
kanssa tehdyn sopimuksen
irtisanomiseksi.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta
antaisi suostumuksensa siihen,
että Suomi irtisanoo Helsingissä
vuonna 1970 Portugalin
kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen
verotuksen estämiseksi
tehdyn sopimuksen. Erityisesti
eläkkeiden verottamista koskevat
sopimusmääräykset eivät
vastaa Suomen nykyistä verosopimuspolitiikkaa.
Suomi on neuvotellut
Portugalin kanssa uuden
sopimuksen, joka allekirjoitettiin
marraskuussa 2016. Eduskunta on
hyväksynyt sopimuksen joulukuussa
2016. Sen sijaan Portugalissa
uutta sopimusta ei ole annettu
parlamentin käsiteltäväksi, joten
sopimus ei ole tullut vielä voimaan.
Voimassa olevaa vuoden
1970 sopimusta ei voida nykyisessä
tilanteessa pitää tarkoituksenmukaisena,
ja sen vuoksi esitetään,
että Suomi irtisanoo sopimuksen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
valtioneuvoston asetuksella.
●Hallituksen esitys (HE 40/2018
vp) eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi
ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi.
Varhaiskasvatuksessa sovelletut
useisiin eri sosiaalihuollon järjestämistä
koskeviin lakeihin ja asetuksiin
sekä lasten päivähoidosta annettuun
asetukseen kuuluneet
säännökset koottaisiin uuteen varhaiskasvatuslakiin.
Henkilökunnan
kelpoisuuksista, henkilöstön
mitoituksesta ja tietojen käsittelystä
ja salassapidosta säädettäisiin
varhaiskasvatuslaissa. Laissa säädettäisiin
koulutukseen perustuvista
tehtävänimikkeistä ja otettaisiin
huomioon ammatillisessa koulutuksessa
tapahtuneet muutokset.
Lailla perustettaisiin uusi varhaiskasvatuksen
tietovaranto, jonka
tarkoituksena on parantaa varhaiskasvatustietojen
yhdenmukaisuutta
ja luotettavuutta ja mahdollistaa
varhaiskasvatustietojen turvallinen,
tehokas ja keskitetty sähköinen
kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen
lapsen huoltajien ja
tietoja tarvitsevien eri viranomaisten
käytettäväksi. Päiväkodin johdon
kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta
koskevia säännöksiä
muutettaisiin nykyisestä kasvattamalla
korkeakoulutuen henkilöstön
määrää. Mainittuja muutoksia
aletaan soveltaa 1.1.2030 lukien.
Ministeriö seuraa kelpoisuusehdot
täyttävän henkilöstön koulutusmäärien
riittävyyttä ja alueellisen
saatavuuden kehittymistä tarpeellisia
selvityksiä teettämällä ja ryhtyy
tarvittaessa lainsäädäntö- ja
muihin toimenpiteisiin ennen
vuotta 2030. Lait on tarkoitettu tulemaan
voimaan 1.8.2018. Lain 31
ja 37 §:ää aletaan soveltaa 1.1.2030
lukien.
●Hallituksen esitys (HE 41/2018
vp) eduskunnalle lukiolaiksi
sekä laeiksi ylioppilastutkinnon
järjestämisestä annetun
lain ja opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun
lain muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi lukiolaki. Lukiokoulutus
olisi edelleen kolmivuotinen
koulutus, jota järjestettäisiin erikseen
nuorille ja aikuisille tarkoitettuina
oppimäärinä. Oppimäärien
ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen
perusteena käytettäisiin
kurssien sijaan opintopisteitä.
Opintojen rakenteesta ja laajuuksista
säädettäisiin valtioneuvoston
asetuksella. Oppiaineita ja niihin
kuuluvien opintojen määrää tai
pakollisuutta ei ole tarkoitus
muuttaa nykytilaan nähden, mutta
koulutuksen järjestäjä päättäisi
pääosin minkä laajuisina opintomomentti_