KEILAAJA | 33
Positiivisuus
vs. negatiivisuus
Positiivinen tilanne on mukava olotila. On tullut
onnistuminen jossakin asiassa toivotulla tavalla,
tai henkilö on jopa ylittänyt itsensä. Positiivisen
tunteen jakaminen on myös hienoa ja helppoa,
minkä huomaa jo kaukaa. Tämän tunteen siirtäminen urheilusuorituksen
onnistumiseen onkin sitten joskus hankalampaa.
Lapset näyttävät onnistumisensa spontaanisti
eri tavoin tuulettamalla, tai jopa ilon kiljahduksilla. Näin
voisi olla vähän vanhemmillakin, mutta heidän pitää usein
pyrkiä näyttämään ulospäin neutraalia ilmettä, ettei vaan
kukaan ehdi sanomaan, että onpa pissa noussut päähän.
Mielestäni hyvän onnistumisen saa tuoda esille
monin eri tavoin tuulettamalla, positiivisella ilmeellä
ja jopa kehumalla itseään. Ei kannata pelätä muiden
huomiota, vaan nauttia hetkestä ja oppia voittamaan ja
kestämään sitä kautta paremmin myös pettymykset. Negatiivisen
tunteen näyttäminen on meille kaikille paljon
helpompaa. Nyrkkiä seinään, haamupotku koneeseen
tai sitten marttyyri-ilme kasvoilla koko kaksituntinen
ensimmäisestä harjoitusheitosta alkaen. Tästä ei kukaan
ylläty, kunhan vaan pidät suusi kiinni, sopeudut
normimuottiin, etkä nosta suuria eleitä esille, vaan
mökötät rauhassa. Se on jännä juttu sinänsäkin, että
vielä vuosia jälkeenpäin lähes kaikki muistavat, miten
joltain on joskus palanut täydellisesti pinna, hän on
jopa lähtenyt hallista tervehtimättä ketään. Vaikeampi
on muistaa Tero Terävän kärrynpyörätuuletusta voiton
jälkeen, ellei hän sitten kaatunut onnensa kukkuloilla
tai muuten epäonnistunut yrityksessään ja joutunut
naurunalaiseksi.
Tämä on näkemykseni mukaan pitkälti opittua
käytöstä tämän päivän maailmassa. Pelätään virheitä
ja muiden sanomista niin paljon, ettei uskalleta heittäytyä
Jarmo Ahokas
asioihin, ei edes positiivisiin. Onnistumisen
jälkeen äkkiä kerrotaan, että ”ihan hyvä minulle” tai
”olinpa onnekas tänään”. Hyvin voisi sanoa ”Olin tänään
muita parempi ja ansaitsin voittoni, koska olen
hyvä”. Se on vaan niin vaikeata nuorillekin sanoa noin,
koska seuraavan epäonnistumisen jälkeen alkaa tulla
viestiä, että mikäs nyt on ongelmana, kun peli ei kuljekaan?
Yleensäkin negatiivisuudella on helppo tuoda
esille asioita tai esimerkkejä epäonnistujista. Sitten,
kun tarpeeksi narisee kaikesta, ja saa mahdollisuuden
vaikuttaa, onkin nopeasti toinen ääni kellossa, koska jos
itse joutuu jotakin tekemään,
niin siitähän voi saada negatiivista
palautetta.
Mielestäni huippu-urheilussa
negatiivisen kääntäminen
positiiviseksi on silloin parhaimmillaan,
kun vihaa häviämistä
ja kääntää sen pienen turhautumisen
jälkeen positiiviseksi voimaksi itselleen
tai joukkueelleen. Siitä alkaa hieno tapahtuma: kasvu
vahvemmaksi.
Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
kokonaisuus ja, kun näistä osa-alueista jossakin on särö,
niin silloin henkilö ei voi parhaalla tavalla, vaikka
kuinka haluaisi. Siihen voivat vaikuttaa monet eri asiat
esimerkiksi rahahuolet, erimielisyydet kavereiden
kanssa, tai jokin pieni fyysinen kipu. Tähän listaan on
helppo tehdä ainakin pieni muutos, kun tekee omalle
lajilleen ja läheisilleen pienenkin positiivisen eleen
tai lauseen negatiivisen sijaan. Helppoa? Uskalla olla
positiivinen!
Positiivista kesää kaikille.
Mielikuvia
Onnistumisen saa
tuoda esiin monin
eri tavoin, ei kannata
pelätä muiden
huomiota.