Uskaltakaa kysyä neuvoja! Lahden Paavolassa asuva Maija Kurki käy usein PalveluSantrassa, joka toimii Siirin neuvontapalveluna. Erityisesti hän iloitsee lupauksesta tulla myös ”tyhmien kysymysten” kanssa juttelemaan ja hake-maan neuvoja. – Palveluneuvojat vastaavat aina ky-symyksiin ystävällisesti ja ovat luvan-neet, että voin tulla vain istumaankin, jos matkalla keskus-taan en jaksa kävellä koko matkaa. Kurki muutti palvelutaloon neljä vuotta sitten palat-tuaan kotikaupun-kiinsa kahdentoista vuoden muualla asumisen jälkeen. Hän pärjää yksi-össään vielä hyvin yksin. Moni aristelee avun hakemista. Apuna arjessa ovat turvaranneke ja lääkärintodistuksella saatu virkistysmat-kakortti, jolla Kurki maksaa taksimatkat miehensä ja vanhempiensa haudoille. Siivooja käy kerran kuussa. Kaikki pal-velut ovat löytyneet joko neuvonnan tai PalveluSantran keltaisen oppaan avulla. Myös terveysasiat ovat hallinnassa, sillä Kurki on saanut avun tarvitessaan soittamalla Terveysneuvoon. Numero on suoravalintana matkapuhelimessa. Parikymmentä vuotta sitten Kurki toimi Lahdessa äitinsä omaishoitajana ja muistaa vielä, miten palveluja piti osata etsiä ja vaatia. – Silloin ei vielä ollut tällaisia ihania paikkoja kuin Palvelu- Santra! Mutta nyt kun olen itse ”hirvittävän vanha”, ajattelen että äidin hoito oli hyvää oppia omaa ikäänty-mistä varten. Aktiivinen Kurki harrastaa mm. maa-lausta Wellamo-opis-tossa ja käy kahviker-hossa muiden ikäih-misten kanssa. Syk-syllä hän pääsi Pal-veluSantran kautta luontoretkelle Lapakistoon ja odottaa jo seuraavaa mahdollisuutta. Hän on huomannut, että turhan moni ikäihminen aristelee avun hakemista. – Minä voin lähteä vaikka mukaan, jos joku ei kehtaa lähteä kysymään neuvoa. Monelta muultakin olen kuullut, miten ystävällinen palvelu pisteessä on. ystäväpalveluita. Käytännön neuvonnasta vastaavat yhdistyspohjaisen PalveluSantran palk-kaamat palveluneuvojat. He ohjaavat asiakkaan tarvittaessa joko kaupungin asiakasohjaajan pakeille tai ostamaan palveluita yksityiseltä puolelta. Palve-luista on saatavilla kattava keltakanti-nen opas. – Jos taustalla on isompia ongelmia toimintakyvyn kanssa, kaupungin viran-haltija lähtee tekemään palvelutarpeen selvitystä asiakkaan kotiin. Kotikäynnillä arvioidaan tilanne kaikessa rauhassa, Soini kertoo. Apu kotiin voi olla ensin apuvälineitä ja -teknologiaa, valmiiksi annosteltuja lääkkeitä tai ruokapalvelua. Kotihoita-jan käynnit aloitetaan siinä vaiheessa, kun asiakas ei enää selviä syömisestä, lääkkeidenotosta tai insuliininpistoista, wc-käynneistä ja peseytymisistä yksin. Keskustelu kotikäyntien arjesta käy välillä kuumana, ja Soinikin myöntää, että hoitajilla on kiire. Hän kuitenkin muistuttaa, että monta pientä käyntiä päivässä lähtee asiakkaiden tarpeista. – Jos asiakas ei pääse yksin vessaan tai ei muista syödä, yksi pidempi käynti ei riitä, vaan niitä pitää ripotella pitkin päivää. Kaupungin tuottaman kotihoi-don vaihtoehtona on myös palveluse-teli, jolloin asiakas valitsee itse palve-luntuottajan. Sekin puhuttaa, kuinka pitkään muis-tisairas tai huonosti liikkuva ihminen pärjää kotona ulkopuolisen avun tur-vin. Soinin mukaan tilannetta seurataan Lahdessa tarkoin ja päätös palveluasu-misesta tehdään siinä vaiheessa, kun turvateknologia ja ihmisapu eivät enää yhdessä riitä. – Kotihoito on kuitenkin positiivinen asia, jota pääosa asiakkaistakin haluaa. Siksi kotona asumista pitää tukea mah-dollisimman kattavasti. Jos asiakkaalla ei ole lähellä asuvia omaisia, kotihoito seu-raa vointia erityisen tarkoin. Kaikki eivät ole vanhuksia Siirin kohderyhmä ovat vanhuseläk-keelle päässeet yli 65-vuotiaat, mutta myös nuorempia ja ikäihmisten lähei-siä palvellaan. Kun moni nykyään jo elää lähes satavuotiaiksi, ikä- ja kunto-haarukka on suuri. – On ongelmallista puhua vanhusvä-estöstä yhtenä ryhmänä, sillä elämänti-lanteet ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat erilaisia ja eriasteisia. Iso osa eläke-läisistä haluaa elää ja pystyy viettämään hyvin itsenäistä elämää. Soinin mukaan 1940-luvulla synty-neet suuret ikäluokat ovat pääosin aktii-visia ja hyväkuntoisia ja heillä on usein myös kohtuulliset eläkkeet. Vanhem-milla ikäluokilla on terveysongelmien lisäksi usein huonompi taloudellinen tilanne, minkä vuoksi he saattavat tar-vita useita tukimuotoja. Yhteisiäkin ongelmia on, näkyvim-pinä yksinäisyys, turvattomuus ja päih-teidenkäyttö. Kaikkiin näihin voi hakea Siiristä apua, mutta tulevaisuudessa tar-vitaan myös yhä enemmän yhteisvas-tuuta. – Toivoisin, että yksittäiset ihmiset ja järjestöt löytäisivät jatkossa tapoja li-sätä yhteisöllisyyttä ja siten tukea ihmi-siä löytämään elämäänsä muuta sisältöä kuin esimerkiksi päihteidenkäytön. Se li-säisi myös turvallisuutta. Maija Kurki on löytänyt kotiinsa mm. siivousapua ikäihmisten palveluoppaan avulla. Liukkausvaroitus tekstarilla Lahdessa jatketaan kaupunkilaisten varoitta-mista tekstiviestein liuk-kaista jalkakäytävistä. Pal-velu kattaa myös Nastolan alueen 1.1.2016 alkaen. Varoitusviesti lähetetään, kun tal-vihoidon päivystäjä huomaa kelin muuttuneen vaarallisen liukkaaksi. Kaikkien jalkakäytävien hiekoit-taminen kestää oman aikansa, mutta varoitus tavoittaa sen tilaa-jat heti. Varoituspalvelu tarjotaan asukkaille ilmaiseksi. Näin tilaat varoitusviestin • Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 siitä puhelimesta, johon haluat varoituksen tulevan • Kirjoita alkuun sanat varoi-tus lahti ja kirjoita loppuun joko heti, 6, 7 tai 8 sen mukaan halu-atko varoituksen yöllä syntyneestä liukkaudesta heti, kun varoitus on annettu, klo 6, klo 7 vai klo 8 • Jos esimerkiksi haluat yöllä syntyneestä liukkaudesta varoituk-sen aamulla klo 7, lähetät teksti-viestin: varoitus lahti 7 • Mikäli haluat poistua palve-lusta, lähetä numeroon 16130 tekstiviesti: varoitus sulje 7
Kaupunkilainen | 2015 No4
To see the actual publication please follow the link above