Lahti on vastaanottanut pakolaisia jo kaksikymmentä vuotta, joten kotouttaminen on tuttu asia. Valtava turvapaikanhakijamäärä vaatii silti kuntaa, valtiota ja vapaaehtoisorganisaatioita keksimään uusia toimintatapoja vakavan tilanteen ratkaisemiseksi. Etusijalla ovat lapset. Teksti: Ina Ruokolainen Kuva: Lassi Häkkinen Lahti vastaanottaa vuo-sittain 20 kiintiöpako-laista, joille kaupunki järjestää asunnon, ter-veydenhuollon, päiväkoti- ja koulupaikat ja muut tarvittavat edellytykset uuden elämän al-kuun. Heillä on YK:n pakolais-järjestön UNHCR:n antama pa-kolaisasema, ja heidät on usein käyty valitsemassa pakolaislei-reiltä. Nyt Lahdessa ja lähikun-nissa on kuitenkin tuhatpäi-nen määrä maahan tulleita tur-vapaikanhakijoita odottamassa oleskelulupapäätöstä. He voi-vat saada maahanmuuttoviras-ton päätöksen turvapaikasta ai-kaisintaan ensi keväänä. Odo-tusajan he asuvat hätämajoi-tus- tai vastaanottokeskuk-sissa, valtion kustannuksella. Innostuneesti koulutyöhön Odotusaikana kunnan on kui-tenkin lain mukaan järjestet-tävä koulu- ja neuvolapalve-luja ja akuuttitilanteissa sai-raanhoitoa. – Lapset ja raskaana ole-vat naiset ovat erityissuojeluk-sessa, hyvinvointijohtaja Ulla Sepponen sanoo. Syysloman jälkeen Henna-lan vastaanottokeskuksen noin 70 lasta pääsi käymään koulua viiden opettajan ja kouluavus-tajan johdolla. Marraskuussa perusopetukseen valmistavat luokat siirtyivät Hennalasta Kärpäsen ja Salinkallion kou-luihin, joihin on vastaanotto-keskuksesta kävelymatka. Yllättävän ja kiireisen alun jälkeen koulutyö pyörii hyvin, perusopetuspalveluiden maa-hanmuuttajakoordinaattori Pasi Salmi kertoo. – Olemme onnistuneet saa-maan töihin ammattitaitoisia opettajia ja heidän lisäkseen avustajia, joilla on esimerkiksi arabian kielitaitoa. Lapset tu-levat todella mielellään kou-luun, heillä on hurja motivaatio oppia suomen kieltä ja muita oppiaineita. Haasteena on ollut löy-tää riittävästi vapaita ja tar-koituksenmukaisia luokkati-loja läheltä vastaanottokes-kuksia. Jalkarantaan on kui-tenkin Salmen mukaan vielä mahdollista perustaa yksi tai kaksi opetusryhmää, jos Tapa-nilakotiin avattavaan keskuk-seen tulee kouluikäisiä lapsia. Verkosto kotouttamiseen Lahden Hennalassa oli marras-kuussa noin 600 turvapaikan-hakijaa ja Tapanilakodin noin 200 hengen keskus rakenteilla. Nastolaan on perusteilla vajaan 150 hengen vastaanottokeskus perheille. Jos hakijoista arvi-olta kolmasosa saa myönteisen päätöksen, ensi vuonna Lah-dessa voi olla yli kolme sataa uutta kaupunkilaista. – Tällä hetkellä on tärkeintä luoda yhteistyöverkosto, jossa kaupungin edustajilla on puhe-yhteys vastaanottokeskuksiin ja myöhemmin eri viranomaisiin, jotka hoitavat kotouttamista, Sepponen sanoo. Lahden maahanmuuttaja-palveluissa puhutaan pako-laistaustaisista ihmisistä, joi-hin kuuluvat kiintiöpakolaisten lisäksi perheenyhdistämisen kautta maahan tulleet, oleske-luluvan saaneet turvapaikan-hakijat ja ne, jotka vastaavilla statuksilla ovat aiemmin asu-neet jossain muussa Suomen kunnassa. Valtio maksaa eri ryhmien kotouttamisesta korvausta hieman eri perusteilla, mutta useimpiin palveluihin sitä tulee kunnalle kolme vuotta. Pakolaistaustaisille on Lah-dessa järjestetty mm. pakolli-nen infotilaisuuksien sarja eri Lapset tulevat mielellään kouluun. palveluista ja niiden hakemi-sesta, oma terveydenhoitaja ja tulkkipalveluja. TE-keskuk-sen järjestämää suomen kielen koulutusta joutuu usein odot-tamaan, joten kaupunki peh-mentää tilannetta suomen kie-len kerholla. Ei asuntojonon ohi Kolmen vuoden jälkeen ko-toutettavista tulee tavallisia kuntalaisia, joilla on samat oi-keudet palveluihin kuin muil-lakin. Suurena keskuksena Lahti houkuttelee jatkossakin maahanmuuttajia asettumaan tänne, maahanmuuttoasioi-den päällikkö Anne Saloranta uskoo. Hän kuitenkin painottaa, ett-eivät myönteisen oleskeluluvan saavat henkilöt mene kenen-kään ohi esimerkiksi kaupun-gin asuntojonossa vaan joutu-vat aluksi hankkimaan asun-tonsa vapailta markkinoilta. – Heitä kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin kuntaan muuttajia, ensin pitää asua kunnassa joitain vuosia. Kun Suomeen on lyhyessä ajassa tullut kymmeniä tuhan-sia turvapaikanhakijoita, se on luonut paineita löytää osaajia kuntiin ja vastaanottokeskuk-siin. Tulkeista alkaa olla pää-kaupunkiseudulla pulaa, mutta Lahdessa on Salorannan mu-kaan vielä melko hyvä tilanne. Vain persian kielen naistul-keista on pulaa. – Työntekijäresurssit on nyt mitoitettu kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Turvapai-kanhakijat eivät tarvitse ihan kaikkia kädestä pitäen -palve-luita, mutta he voivat olla jopa vielä traumatisoituneempia kuin kiintiöpakolaiset, koska heillä on vaarallinen matka ta-kanaan, Saloranta sanoo. Tilanne elää koko ajan, mutta yksi asia on jo varma: eri toimijoiden yhteistyö on jat-kossa entistä tärkeämpää. Vi-ranomaisten ja kunnan työnte-kijöiden rinnalle tarvitaan ta-vallisia kaupunkilaisia. – Vapaaehtoisten työpanos hätämajoituksissa ja vastaan-ottokeskuksissa on ollut val-tava, lisäksi Lahdessakin on järjestetty jo aiemmin ystävä-palveluja ja kielikoulutusta va-paaehtoisvoimin. Kaikkea tätä tarvitaan vielä enemmän, Sep-ponen sanoo. Pakolaislapset erityissuojeluksessa Syyskuussa Hennalassa järjestettiin jalkapallo-ottelu, jossa turvapaikanhakijat toivotettiin tervetulleiksi urheilukaupunkiin. 3
Kaupunkilainen | 2015 No4
To see the actual publication please follow the link above