Vaativan tason vammaispalvelut osana SoMaa VALASta
Käynnissä oleva sote- ja maa-kuntauudistus
(SoMa) sekä
vammaislainsäädännön
kokonaisuudistus (VALAS) uudistavat
merkittävästi vammaispalveluja. Mikäli
sote- ja maakuntauudistus ei toteudu
nykymuodossaan tai sen aikataulu
muuttuu merkittävästi, VALAS-laki pan-taneen
tästä riippumatta toimeen seu-raavalla
hallituskaudella.
VALAS-lain voimaantulon myötä
kumotaan nykyiset kehitysvamma- ja
vammaispalvelulait. Uusi laki turvaa
vammaisille henkilöille välttämättömät
erityispalvelut. Sen keskeisiä teemoja
ovat vammaisten henkilöiden yhdenver-taisuus
sekä osallisuuden ja itsemää-räämisoikeuden
vahvistaminen.
Yhdessä olemme enemmän –
myös valmistelussa
Uudenmaan kunnat ja kuntayhtymät
valmistautuvat yhteistyössä tulevaan
sote-uudistukseen. Yhteiskokouksessa
10.3.2016 perustettiin tätä varten sote-tiimi,
jossa myös Etevalla on edustus.
Sittemmin ryhmän nimi muuttui sote-virkamieskoordinaatioryhmäksi.
Sote-virkamieskoordinaatioryhmällä
on useita valmisteluryhmiä, joista yksi kä-sittelee
vammaisten palveluja. Valmistelu-ryhmällä
on puolestaan useita alatyöryhmä
(ks. kuva yllä), joista yksi on vaativan tason
alatyöryhmä. Sen puheenjohtajana toimii
Etevan toimitusjohtaja ja siinä on edus-tus
Espoosta, Helsingistä, Vantaalta,
KUUMA-kunnista, HYKS Psykiatriakes-kuksesta
ja vammaisneuvostoista.
Vaativalla tasolla asiakkaan
kvartaali voi olla 20-25 vuotta
Vaativan tason palvelut ovat osa maa-kunnan
liikelaitosta, eivät yhtiöitettävää
toimintaa eivätkä lähtökohtaisesti valin-nanvapauden
18 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 2018
piirissä olevia palveluja.
Ne voidaan tuottaa omana tuotantona
tai ostopalveluna. Palveluja tuotetaan
myös valtakunnallisesti.
Vaativan tason alatyöryhmän valmis-telutyössä
on huomioitu myös se vaih-toehto,
että VALAS-laki tulee voimaan
ennen sote- ja maakuntauudistusta.
Viime vuoden aikana tunnistettiin muun
muassa keskeiset yhdyspinnat, nykyiset
hyvät käytännöt ja kehittämiskohteet.
Kuluvan vuoden aikana on kuvattu ja
yhtenäistetty vaativan tason palveluja
ja kriteerejä. Tässä työssä oli mukana
myös Rinnekoti. Lisäksi on määritelty
tarkemmin nykyisiä hyviä käytäntöjä
(esim. jalkautuvat palvelut ja moniam-matillinen
toimintamalli) sekä kehittä-miskohteita
(esim. palvelujen ja palve-luohjauksen
heterogeenisuus). Työn
alla ovat yhdyspintojen kuvaaminen,
palvelulupauksen valmistelu, tuotanto-
ja organisoitumismallin viimeistely sekä
esitys vaikuttavuuden seurantamitta-reiksi.
Järjestöjä ja asukkaita kuultu
osana valmistelua
Vammaisten palvelut -valmisteluryhmä
toteutti viime syksynä vammaisalan
toimijoille suunnatun järjestökyselyn.
Läpileikkaavana teemana nousi esille
yksilöllisyyden merkitys tulevaisuuden
vammaispalvelujen suunnittelussa, ke-hittämisessä
ja tuotannossa. Vastaajat
kokivat, että Uudenmaan kuntien välillä
ja sisällä on suuria eroja vammaispalve-lujen
järjestämisessä, tuottamisessa ja
toimintatavoissa. Asukkaiden yhdenver-taisuus
ei tämän vuoksi toteudu.
Palvelutarpeen arvioinnin osalta
tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin
asiakkaan kuuleminen, päätöksenteon
oikeellisuus, kriteerien yhtenäistäminen
ja arvioivan henkilöstön ammattitaito.
Myös asiakasosallisuutta haluttiin lisätä.
Laajasti kiitosta saaneissa palveluissa
korostui moniammatillisuus ja asiak-kaan
palvelutarpeen huomioiminen
kokonaisuutena.
Helsingissä ja Porvoossa järjestet-tyjen
asukastilaisuuksien ryhmätöissä
korostuivat yksilöllisyys, tarvepohjaiset
palvelut, henkilökohtainen budjetti ja
palvelujen myöntämisen yhtenäiset kri-teerit.
Myös maakunnan ja kuntien vam-maisneuvostojen
keskinäinen suhde
nousi esille sekä asukastilaisuuksissa
että järjestökyselyssä. Kuluvan vuoden
maaliskuussa järjestettiin lisäksi kes-kustelutilaisuus
Uudenmaan väliaikai-sen
vammaisneuvoston kanssa.
Teksti Katrina Harjuhahto-Madetoja