vaikuttanut ohjaajien toimintaan ja toi-mintatapoihin
■ ■RAI-järjestelmä on standardoitu tiedonkeruun ja
havainnoinnin välineistö
■ ■Tavoitteena kehittää yhtenäinen toimintakyvyn arvioinnin
väline kehitysvamma-alalle
■ ■ use-ammin
arvioinnit tehdään asiakkaille puolen vuoden välein tai RAI-mikäli asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia
■ ■ RAI-arvioinnit tuottavat uutta näkökulmaa asiakkaiden toiminta-kyvystä
7
RAI – asiakkaan toimintakyvyn
arvioinnin kehittyminen
rai-järjestelmä on standardoi-tu
tiedonkeruun ja havainnoinnin
välineistö, joka on tarkoitettu tueksi
asiakkaan palvelutarpeen arviointiin
sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman
sekä kuntoutussuunnitelman laati-miseen.
Asiakkaan RAI-arvioinnissa
selvitetään mm. asiakkaan arjesta
suoriutumista, psyykkistä ja kognitii-vista
vointia, sosiaalista toimintakykyä
ja hyvinvointia, terveydentilaa, ravitse-musta
ja kipuja.
Eteva kuntayhtymä osallistuu Ter-veyden
ja hyvinvoinnin laitos THL:n
johtamaan, keväällä 2017 alkanee-seen
RAI-pilotointiin. Ensimmäiset
RAI-arvioinnit asiakkaille tehtiin
syksyllä 2017. Pilotointiin osallistuvi-en
asiakkaiden määrää on nostettu
portaittain ja pilotti on laajentunut
puolivuosittain. RAI-arvioinnit tehdään
asiakkaille puolen vuoden välein,
joten tässä vaiheessa RAI-arvioinnin
tulokset tarjoavat tietoa vain toimin-takyvystä.
Tulevaisuudessa tehtyjen
RAI-arviointien vertailu mahdollistaa
toimintakyvyn muutosten tarkistelun.
Teksti Mikko Lindqvist, Mirka Söderberg
RAI-arvioinnit ovat antaneet uutta
näkökulmaa asiakkaiden toiminta-kyvystä.
RAI-arviointien tekeminen
on laajentanut ohjaajien näkökulmaa
asiakkaiden kokonaisvaltaisen toimin-takyvyn
sisältämistä voimavaroista,
taidoista ja ky-vyistä.
RAI-arvioinneissa
o n n o u s su t
esille asiak-kaiden
sosiaa-liset
suhteet,
kommunikointi
sekä itseilmai-sun
haasteet.
RAI-arvioin-neista
tuleva
tieto on muo-kannut
ohjaa-jien
käsitystä
a s i a k k a i d e n
toimintakyvystä
sekä toimin-takykyyn
vai-kuttavista
teki-jöistä.
Tieto on
asiakastyön tueksi
■ ■ RAI-arvioinneista tulevaa tietoa käytetään myös
asiakastyön kehittämisen sekä johtamisen tukena.
VamO-hankkeen viimeinen
toimintavuosi käynnistyi
eteva on mukana vammaissosi-aalityön
kehittämishanke VamO:ssa
(Osallisuuden varmistaminen ja
syrjäytymisen ehkäiseminen vam-maissosiaalityön
asiakasprosessissa
2016–2019). Hanke on edennyt
vauhdilla eteenpäin ja toimintaa on
jäljellä vuosi.
Hankkeessa esiin tulleet kehittämis-tarpeet
ovat nousseet pääosin vam-maispalvelujen
asiakkailta: asiakas-kyselyistä,
asiakasosallisuusryhmistä
ja asiakasraadeista sekä tieteellisestä
tutkimuksesta. Etevassa tavoitteena
on mm. palvelutarpeen arvioinnin ke-hittäminen
siten, että myös vaikeam-min
vammaisten henkilöiden osalli-suus
tulee huomioiduksi. Etevassa on
keskitytty tästä syystä puhetta tuke-vien
ja korvaavien kommunikointime-netelmien
hyödyntämiseen palvelu-suunnittelussa
ja näiden menetelmien
tutuksi tekemiseen sosiaalityönteki-jöille
ja -ohjaajille. Kehitysvammais-
arjessa ja työotteessa.
<<<
tehdä toisin.
Edistystä on tapahtunut
Eteva on kehittänyt paljon apuja uu-den
yksikön aloittamiseen. Esimerkiksi
asiantuntijapalveluja oli tarjolla koko
muuttoon valmistautumisen ajan,
muuttovalmennuksessa ja muuton
suunnittelussa, niin tuleville asukkaille
kuin heidän omaisilleenkin.
– Erästäkin äitiä pelotti kovasti, kuin-ka
lapsen muutto onnistuu, mutta hän
kertoi siitä vain vanhempien ryhmän
tapaamisissa. Lapsensa edessä hän
oli täydellisen kannustava ja rohkaisi
yrittämään, Heidi muistelee. Kannus-tava
kasvatus näkyy nuorissa. Heille
on itsestään selvää, että he voivat itse
päättää asioistaan, vaikkapa seurus-telusta.
He ovat rohkeita ja osaavat
ottaa myös vastuuta.
Ehkä yhteiskuntakin alkaa olla
kypsä siihen, että meidän kehitys-vammaiset
asiakkaamme saavat itse
päättää.
Teksti ja kuva Tiina Roikonen
ten asiakkaiden kohdalla on noussut
esiin myös ennakoinnin merkitys pal-velusuunnittelussa.
Hankkeen aikana
olemme kehittäneet runsaasti mm.
kuvamateriaalia vammaispalvelun
palvelusuunnitelmaa varten sekä kir-jallista
materiaalia asiakkaille ver-kostopalavereihin
valmistautumisen
tueksi.
Hankkeen viimeisenä toiminta-vuotena
on tavoitteena juurruttaa
asiakkaan osallisuutta edistäviä
työtapoja käytäntöön. Etevan osa-hankkeessa
halutaan mm. levittää
eri kommunikointimenetelmien osaa-mista
myös kuntien vammaissosiaa-lityöhön.
Hankkeen lopputuotokset
ja osallisuutta lisäävät käytännöt ku-vataan
hankkeen päätyttyä ainakin
vammaispalvelujen käsikirjaan sekä
kirjalliseen loppuraporttiin.
Teksti Katariina Kontu