Ratkaisun avaimet:
Kuinka työttömyysturvasta
tehdään kannustavampi?
Työttömiä kannustetaan räätälöidyllä palvelulla työnhaussa, henkilökohtaisella
työllistymissuunnitelmalla ja opintoihin pääsyä helpottamalla, ei leikkauksilla ja
sanktioilla, sanoo SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.
Ongelma työntekijän kannalta:
Leikkaukset eivät kannusta
Työttömyysturvasta yritetään tehdä kannus-tavaa
leikkauksin ja sanktioin, vaikka ongel-ma
on toisaalla. Näin sanoo SAK:n työlli-syysasioiden
päällikkö Pirjo Väänänen.
Työttömyysturvan tarkoitus on turvata
toimeentulo, kun ihminen joutuu työttömäk-si.
Kun töitä ei löydy, siihen saattaa olla lu-kemattomia
erilaisia syitä: työtön ei saa oi-keanlaista
palvelua ja tukea työnhakuun,
hänen osaamisensa on vääränlaista tai töitä
ei yksinkertaisesti ole, Väänänen kuvailee.
Hänestä hallitus on lähtenyt ratkomaan
väärää ongelmaa: sitä, että työttömyysturva
passivoi. Ansiosidonnaista on leikattu ja työt-tömyysturvan
kestoa lyhennetty.
– Hallitus lähtee siitä näkökulmasta, et-tä
toimeentulon menetys kannustaa mene-mään
töihin. Mutta leikkaaminen ei ole oikea
kannustin, jos työpaikkoja ja kunnollisia
työllistämispalveluita ei ole.
Pirjo Väänäsen mielestä työttömiin koh-distuvat
velvoitteet ja sanktiot eivät toimi,
ovat byrokraattisia ja usein inhimillisesti
katsottuna liian ankaria. Järjestelmä on niin
sekava, ettei työtön aina edes tiedä, mitä hä-neltä
odotetaan.
– Nyt jostain saattaa saada 15, jostain 30
päivää sanktiota. Kolme kuukautta ilman
rahaa on jo tosi pitkä aika.
Jotta työttömyyspäivärahaa saisi, työttö-män
on ilmoittauduttava sähköisesti työn-hakijaksi.
Ensimmäisen kerran tietoja täyt-tävä
ei aina tiedä, mitä pitää tehdä. On osat-tava
laittaa rasti oikeaan ruutuun, Väänänen
kuvaa.
Toisaalta: vaikka olisi kuinka aktiivinen
työnhakija, siitä ei palkita, jos töitä ei yrityk-sistään
huolimatta saa.
6 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2017
Ratkaisun avaimet: Investoidaan
työnhakijan palveluihin
Työttömyysturvajärjestelmästä pitäisi pur-kaa
turhaa byrokratiaa ja ottaa iso luotta-musloikka,
Pirjo Väänänen sanoo.
– Työnantajilta halutaan purkaa turhaa
sääntelyä, miksi ei siis myös työnhakijoilta?
Karenssien ja leikkausten sijaan työnha-kijaa
kannustaisi kohtaaminen, auttaminen
ja yksilöllinen palvelu, Pirjo Väänänen sanoo.
Hänestä perusongelma on, että TE-toi-mistoissa
ei ole riittävästi työntekijöitä. Yh-dellä
työntekijällä on huomattavasti enem-män
asiakkaita kuin esimerkiksi Tanskassa.
– Tanskassa työttömien työnhakijoiden
palvelut nähdään investointina. Ne eivät syn-ny
ilman panostusta, eikä laatu synny tyh-jästä.
Väänäsen mielestä kunnon palvelu on rää-tälöityä.
Silloin työttömän yksilöllinen tilan-ne
ja osaaminen otetaan huomioon, hänen
kanssaan tehdään yhdessä työllistymissuun-nitelma
ja pohditaan kunnolla, millaisia pal-veluita
hän tarvitsee.
– Jos hän pääsee näin nopeammin työ-markkinoille,
se maksaa itsensä nopeasti ta-kaisin.
Tehdään edes tämä:
Helpotetaan opiskelua
Koko järjestelmän uudistaminen on iso pon-nistus,
mutta mikä olisi yksittäinen selkeä
parannus, jonka työttömyysturvaan voisi
tehdä vaikka heti?
- SAK on esittänyt pitkään, että työttömi-en
omaehtoista ja sivutoimista opiskelua pi-täisi
helpottaa, Pirjo Väänänen sanoo.
Nykyään TE-toimisto arvioi, auttaako
opiskelu työtöntä saamaan töitä. Työtön pää-see
vain sellaiseen koulutukseen, jota TE-toi-miston
virkailija pitää tämän työllistymisen
kannalta hyödyllisenä.
– SAK:n mielestä työttömien kuuluisi saa-da
päättää opinnoistaan itse. Se olisi hyvä ja
selkeä parannusaskel.
Veera Luoma-aho/Palkkatyöläinen