Henkilöstöliikenteen kilpailun 9.8.2017 Liikenne- ja viestintäminis-teriö
kertoi nopeuttavansa
kilpailun avautumista kaukojunalii-kenteessä
ja muodostavansa
kolme valtiojohtoista yritystä:
kalustoyhtiön, kunnossapitoyhtiön sekä
kiinteistöyhtiön, jotka erotetaan VR
yhtymästä.
Tämä aiheutti mielenilmaisun VML:n
taholta, joka seisautti liikenteen 14.8. klo 18
ja kesti 16.8. aamuun, jolloin junaliikenne
käynnistetiin uudelleen. Mielenilmaus koski
lähi- ja kaukoliikennettä sekä tavaraliikennet-tä
kokonaisuudessaan.
Veturimiehet eivät vastustaneet kilpailun
avautumista sinänsä, vaan tapaa, millä se
aiotaan toteuttaa. Mm. RVL ilmoitti
kannanotossaan olevansa samaa mieltä.
Tämä mielenilmaus sai laajalti tukea
ihmisiltä yleensä sekä junamatkustajilta.
Lisäksi tilanne sai aikaan eduskunnassa
välikysymyksen, josta käytiin värikäs
välikysymyskeskustelu. Hallitus sai eduskun-nan
luottamuksen äänin 95 – 77.
Liikenne- ja viestintäministeriö perusti 5
työryhmää valmistelemaan henkilöliikenteen
kilpailun avaamista ja näille ohjausryhmän. VR
on mukana niistä kolmessa. Henkilöstötyö-ryhmässä
on mukana henkilöstön edustajat.
Lisäksi Ministeri Berner on kutsunut
virallisen valmistelun tueksi epävirallisen
taustaryhmän, jossa on elinkeinopolitiikan,
teollisuuden, VR:n hallintoneuvoston ja
työntekijäjärjestön edustajia. Ministeri Berner
on luvannut informoida säännöllisesti
kuljetusalan liittoja hankkeen etenemisestä.
Henkilöstötyöryhmä on kokoontunut nyt
neljä kertaa. Ensimmäinen kokous oli 31.8.,
joka oli lähinnä järjestäytymiskokous.
Kokouksessa selvennettiin työryhmien
sisältöä ja henkilöstötyöryhmän asemaa ja
tarkoitusta. Työryhmässä on tarkoitus
käsitellä sellaisia kysymyksiä kilpailun
avaamiseen ja viranomaistoimintoihin liittyviä
asioita, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön
asemaan.
Toisessa kokouksessa 14.9. työryhmälle
kerrottiin hankkeen taustoja ja konsulttiselvi-tysten
erilaisuutta tilaajanäkökulmasta. Henki-löstön
edustajat toivat esille omia tulevaisuu-den
arvioitaan ja pelkoja, jotka liittyivät
lähinnä ratainfraan ja kaluston kapasiteetin
riittävyyteen. Myös palkkatason säilyttäminen
henkilöstön osalta oli yhteinen huolenaihe.
Kolmannessa kokouksessa 26.10. käsiteltiin
kilpailun avautumista ja eri yhtiöiden
perustamista viranomaistoimintojen
näkökulmasta. Tässä keskeiset asiat turvalli-suus,
lainsäädäntö, riskienhallinta, ratakapasi-teetin
hallinta. Häiriötilanteiden hallinta sekä
erilaisten järjestelmien määrä ja yhteensovit-tamisen
haasteet.
Lisäksi kerrottiin 4.10. LVM:n ja HSL:n
tiedotustilaisuudesta Etelä-Suomen
taajamaliikenteen kilpailutuksen avaamisesta
kiinnostuneille operaattoreille. Operaatto-reita
oli paikalla 13 eri maista.
Neljäs kokous oli 16.11. Kokouksessa
käsiteltiin kansainvälistä vertailua Euroopan
eri maissa toteutuneista kilpailun avautumi-sesta
ja millä tavalla ne ovat vaikuttaneet ko.
maan matkustajaliikenteen kehitykseen.
Miten matkustajamäärät ovat käyttäytyneet
ja mitä on tapahtunut hintatasossa. Tästä
vertailusta esitettiin henkilöstön taholta
erilaisia mielipiteitä ja vasta-argumentteja
tilastoinnin mahdottomuudesta verrata
vuoden 1990 alusta aloitettujen vapaan
markkinaosuuksien vertailua tämän päivän
Suomen nykytilaan. Suomessakin junamat-kustus
on jo lisääntynyt huomattavasti tuosta
tasosta. Seuraava kokous on näillä näkymin
11.12.
Eduskunnan välikysymyskeskustelussa
nähtiin ja kuultiin selkeästi, miten tämä
kilpailun avaamiskeskustelu perustuu
monesti erilaisiin mielikuviin ja tunteeseen.
Teksti: Lea Sahala
16 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2017