3/2018 Moodi 7
dossa) tuloksineen paperille ja käyttää näin syntyvää
luetteloa löydöslokina, johon kirjaa myös
tehdyt tartuntatauti-ilmoitukset. Tämän listan
kopio toimitetaan sitten valvovaan laboratorioon,
kuten edellä.
Valvontasopimus
Valvontasopimus määrittelee POC-yksikön ja
valvovan mikrobiologian laboratorion yhteistyösuhteen.
THL opastaa sopimuksen osapuolia
seuraavasti: ”Valvontasopimus on kirjallinen
sopimus valvovan laboratorion ja valvottavan
toimintayksikön välillä, josta käyvät ilmi
molempien sopijaosapuolten
vastuut ja velvollisuudet.
Kirjallisen valvontasopimuksen
laatiminen on lakisääteinen
velvollisuus. Valvontasopimuksen
lopullinen sisältö
on aina sopijaosapuolten vastuulla.”
Kuten omavalvontasuunnitelman
suhteen, myös valvontasopimuksen
laatimiseksi
on THL:n sivuilla muokattavassa
Valvontasopimuksen
lopullinen sisältö
on aina
sopijaosapuolten
vastuulla.
muodossa oleva malli. Valvontasopimuksessa
ei kannata toistaa omavalvontasuunnitelmassa
määriteltyjä asioita, mutta siihen on
sisällytettävä kaikki ne osapuolia velvoittavat
seikat, jotka muodostavat valvontaprosessin.
Valvontasopimuksen vahvistavat allekirjoituksillaan
sekä POC-yksikön että valvovan
mikrobiologian laboratorion johtajat sitoutuen
näin sovittuihin valvontatoimiin.
Lopuksi
Infektiotaudit ovat luonteeltaan äkillisiä ja
merkittävää osaa niistä voidaan hoitaa spesifeillä
mikrobilääkkeillä. Niinpä taudinaiheuttajan
osoittaminen potilaan odottaessa olisi
ihanteellinen tilanne sekä
hoidon suuntaamisen kannalta
että mikrobilääkkeiden
turhan käytön karsimiseksi.
Kuitenkin kliinisen laboratoriotoiminnan
keskittyminen
vie etiologista diagnostiikka
kauemmaksi potilaasta
aiheuttaen väistämättä infektioetiologisen
diagnoosin viivästymistä.
Kun samalla teknologinen
kehitys tuo vieritestaukseen
sopivia, herkkiä ja spesifisiä testejä
markkinoille, on selviö, että kiinnostus niiden
käyttöönottoon hoitoyksiköissä kasvaa. Tämä
kehitys lisää merkittävästi niiden hoitoyksiköiden
määrää, jotka ottavat käyttöön infektioetiologista
pikadiagnostiikkaa ja jotka siis
tulevat toimilupamenettelyn piiriin POC-
yksikköinä. Kliinisen mikrobiologian laboratorioiden
näkökulmasta tämä kehitys merkitsee
lisääntyvää tukipalvelujen kysyntää.
Infektioetiologisten tutkimusten laadun
täytyy pysyä korkealla tasolla myös sellaisissa
terveyden huollon yksiköissä, joissa ei ole kliinisen
mikrobiologian asiantuntemusta. Siksi
on tärkeää, että toiminnan valvonta on aina
mikrobiologian laboratorioiden käsissä. Valvonnan
tulee tapahtua valvovan ja valvonnanalaisen
yksikön välisellä sopimuksella, jolle
tartuntatautilaki antaa selkänojan. THL tarjoaa
tähän toimintaan erinomaiset työkalut,
joiden avulla valvonta on toteutettavissa kattavasti
kohtuullisin resurssein.
Lisätietoja:
www.thl.fi >
Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla
KUVA: SHUTTERSTOCK
/www.thl.fi