SOTE JA LAATU
Digimullistus on vasta edessä
Luulitko, että potilastietojen sähköistyminen tarkoittaa digitalisaation
hyödyntämistä terveydenhuollossa? Todellinen vallankumous ei
ole vielä edes alkanut, sanoo digimurroksen asiantuntija Madis Tiik.
TEKSTI: VIRPI EKHOLM
KUVA: JAANIS KERKIS / SITRA
Kun tulevaisuudessa sairastut, otat
ehkä ensimmäiseksi yhteyttä tekoälyyn
etkä lääkäriin. Laboratorionäytteet
otat itse kotona, josta kauko-ohjattava
lennokki eli drooni kuljettaa
näytteet laboratorioon analysoitavaksi.
Tällaista tulevaisuutta terveydenhuollolle
visioi Madis Tiik, virolainen lääkäri ja it-asiantuntija,
joka toimii osa-aikaisesti Sitran vanhempana
neuvonantajana.
- Terveydenhuollon digimullistus ei ole vielä
edes alkanut. Potilastiedot on siirretty digitaaliseen
muotoon, mutta itse hoitoprosessi on
samanlainen kuin se on ollut vuosisatoja, Tiik
kuvailee.
Kuten ennenkin, lääkäri on edelleen terveydenhuollossa
järjestelmän keskus. Hän on tietopankki,
jonka luokse ihmiset hakeutuvat saamaan
neuvoja, ja vain hänen päätöksillään ja
lausunnoillaan on merkitystä.
Tämä lääkärikeskeisyys pitäisi Madis Tiikin
mielestä romuttaa, jotta terveydenhuollon digitalisaatiosta
saataisiin kaikki mahdollinen hyöty.
- Se vallankumous on vielä edessä, että ihmiset
saisivat todella oikeuden omaa hoitoaan koskeviin
päätöksiin, hän kiteyttää.
Todellista valinnanvapautta
Tulevaisuudessa tekoälyyn perustuva sovellus
kertoo, millaista hoitoa sairautesi tai muu
terveysongelmasi edellyttää. Tekoäly selvittää
ongelman vakavuuden, kiireellisyyden ja sen,
tarvitaanko ongelman ratkaisemiseen terveydenhuollon
palveluja. Useimmiten palveluja ei
tarvita, vaan tekoälyn antamat neuvot riittävät.
- Jos terveydenhuollon apua tarvitaan,
sovellus tarjoaa vaihtoehtoja, joista henkilö voi
valita, millaisen palvelun hän haluaa ja missä.
Se olisi todellista valinnanvapautta, Madis
Tiik painottaa.
Jotta Tiikin visioima tulevaisuus voi toteutua,
tarvitaan kuitenkin paljon kehitystyötä:
uutta lainsäädäntöä, infrastruktuuria ja standardeja,
tekoälyä käyttäviä sovelluksia sekä
ihmisten kouluttamista täysin uudenlaisiin
toimintatapoihin.
14 Moodi 3/2018
Muutos ei tapahdu kertaryminällä, vaan se
vie Tiikin mukaan ainakin kymmenen, ehkä
kaksikymmentä vuotta. Siksi hän ei ole kovin
huolissaan vanhemmasta väestöstä, jolta puuttuu
digiosaamista.
- Ensimmäinen sukupolvi, joka tulee
todella hyötymään näistä palveluista, olemme
me nykyiset viisikymppiset. Kun itse alan tarvita
terveyspalveluja 10-15 vuoden kuluttua,
ensimmäinen käyntini on ehkä tekoälyn eikä
lääkärin vastaanotolla, hän miettii.
Laboratoriossa jo alkanut kehitys jatkuu:
entistä suurempi osuus tutkimuksista tehdään
vierilaitteilla ihmisten kotona, ja toisaalta analyysit
keskittyvät entistä harvempiin laboratorioihin.
Tiik uskoo, että myös näytteenotto tehdään
tulevaisuudessa entistä useammin kotona.
- Voisimme lähettää droonilla näytteenottopurkin
ihmisen parvekkeelle, hän ottaisi
näytteen ja lähettäisi sen laboratorioon takaisin.
Esimerkiksi Keniassa ja Tansaniassa on jo
käytössä lääketieteellisiä drooneja, jotka kuljettavat
lääkeitä ja veripusseja pitkienkin matkojen
päähän, hän huomauttaa.
Pankkitili tiedon hallintaan
Madis Tiik korostaa, että meistä sirpaleisesti
eri paikkoihin tallennetut terveystiedot ovat
meidän omaisuuttamme. Jotta voisimme käyttää
ja hyödyntää tietoja mielemme mukaisesti,
niitä tulisi voida hallita kootusti yhdestä paikasta.
Tähän tarkoitukseen Tiik on ideoinut terveystilin,
joka toimisi kuin kansainvälinen
pankkitili, IBAN. Terveystilille talletettava
”valuutta” olisi tietoa, ei rahaa.
Ideaa on nyt lähdetty jalostamaan Sitran
IHAN-hankkeessa, jossa kehitetään ratkaisuja
ihmislähtöiseen datatalouteen.
- Hanke on laajentunut muillekin aloille
kuin terveydenhuoltoon, eli siinä katsotaan
meistä eri paikkoihin tallennettua tietoa kokonaisuutena.
Tiik työskentelee Sitran IHAN-hankkeen
parissa noin päivän viikossa. Suuremman osan
työajasta haukkaa Sveitsiin perustettu säätiö,
joka lähtee kehittämään terveyteen ja hyvinvointiin
keskittyvää tiedonvaihtoalustaa käytännössä.
Kotona Saarenmaalla Tiik pyörittää perheineen
maatilamatkailua tarjoavaa lammasfarmia.
Lääkärin ammattia hän harjoittaa Vormsin
saarella, jossa hän on noin sadan asukkaan
omalääkäri. Päävastuu pienestä terveysasemasta
on saarella asuvalla sairaanhoitajalla.
- Olen alkanut miettiä, olenko riittävän viisas
päättämään ihmisten terveydestä. Tarvitsenko
minäkin avukseni tekoälyä? Tällä hetkellä
näen, että minulla on enemmän annettavaa
tämän asian kehittäjänä kuin konkreettisessa
lääkärin työssä, Tiik pohtii.
Samalla rahalla
enemmän terveyshyötyä
Tässä vaiheessa keskustelua on käynyt selväksi,
että Madis Tiikin visioima digimullistus parantaisi
terveydenhuollon tehokkuutta, säästäisi
kustannuksia ja lisäisi kansalaisten valinnanvapautta
ja vastuunottoa omasta terveydestään.
Lisäisikö se myös laatua?
- Kysymys on siinä, miten laatua mitataan.
On iso keskustelun aihe, mitä laatu terveydenhuollossa
oikeasti tarkoittaa ja voisimmeko
tinkiä laadusta hieman, jos esimerkiksi saatavuus
paranee, hän vastaa.
Tiik ottaa esimerkiksi kehitysmaat, joissa
miljardit ihmiset elävät vailla mahdollisuutta
minkäänlaiseen lääkärin antamaan terveydenhuoltoon.
Jos tekoälyyn perustuva mobiilisovellus ratkaisisi
vaikkapa 80 prosenttia väestön terveysongelmista,
kansanterveydellinen hyöty olisi
valtava.
- Se tuottaisi moninkertaisesti terveyttä
verrattuna esimerkiksi yliopistosairaalan antamaan
hoitoon, samanlaisin kustannuksin.
Tiik arvostelee nykyterveydenhuoltoa siitä,
että se keskittyy liiaksi yksittäisten tutkimusten
ja toimenpiteiden laadun optimointiin.
Vähemmälle huomiolle jää se, miten terveydenhuollon
rahapotti tulisi käyttää, jotta sillä
saataisiin mahdollisimman paljon terveyshyötyä
väestölle.
Lisätietoa Sitran IHAN-hankkeesta:
www.sitra.fi/aiheet/
ihmislahtoinen-datatalous/
/