3/2018 Moodi 9
artikkeleita preanalyyttisen prosessin harmonisoimisesta
ja standardoinnista eurooppalaisella
tasolla (https://www.eflm.eu/site/
page/a/1194), sisältäen mm. näyteputkien
korkin värin, paastostatuksen, potilaan tunnistuksen
ja preanalytiikan laatuindikaattoreiden
harmonisoimisen (13). Suomessa monilla
laboratorioilla on omat preanalytiikan käsikirjansa
ja ohjeistuksensa sisältäen näytteiden
oton, käsittelyn ja lähetyksen, mutta niitä
ei ole harmonisoitu kansallisella tasolla. Plebani
työryhmineen on selvittänyt esimerkiksi
näytteiden käsittelyn ja kuljetuksen seurantaan
laatuindikaattoreita. Näytteiden kuljetusten
lisääntyessä laboratorioilla tulisi olla käytössään
riittävästä keinoja, joilla seurata kuljetusten
laatua, esim lämpötila (14). Näytteiden
hyväksymis- tai hylkäämiskriteereihin
tulisi saada yhteneväiset ohjeet, sillä tärkeintä
ei ole itse tulos, vaan se minkälaisia vaikutuksia
tuloksella on potilaan hoitoon ja seurantaan
(15).
Postanalytiikan yksi tärkeä vaihe on
tulosten tulkinta, jonka helpottamiseksi
laboratorioilla on käytössään viitevälit
ja päätösrajat. NORIP-projekti (http://
nyenga.net/norip/index.htm) oli ensimmäinen
ylikansallinen hanke viitevälien harmonisoimiseksi
tavallisimmille analyyteille. Sittemmin
on vastaavia projekteja ollut Kanadassa
(Katso www.cscc.ca/en/categories/95-governance/
953-caliper-interest-group.html) ja
kansainvälisesti (16). Viitevälien ja päätösrajojen
määrittämiselle on myös omat laatuindikaattorinsa
(17).
Prosessien parantaminen Lean-periaatteiden
mukaan on tänään monen laboratorion
arkipäivää ja selkeitä
parannuksia laboratorion
vastausviiveissä voidaan
osoittaa (18), ja esillä on
ollut mahdollisuus six sigman
soveltamisesta laboratorion
laadun seurannassa.
Laboratorion tietojärjestelmiä
on tähän asti pääsääntöisesti
käytetty pyyntöjen
ja tulosten välittämisessä,
mutta niitä tarvitaan
enenevässä määrin edellä
kuvattujen laatuindikaattoreiden
tietojen keräämisessä
ja prosessien seurannassa. Tiedot täytyy
saada tietojärjestelmästä helposti, nopeasti ja
luotettavasti. Niitä tulee kehittää palvelemaan
laboratorion koko prosessin ja sen laatuindikaattoreiden
seurantaan reaaliaikaisesti. Tietojärjestelmien
luotettavuus ja toimintavarmuus
ovat elintärkeitä laboratorion keskeytyksettömälle
toiminnalle. Moni meistä on ainakin
joskus kokenut tietojärjestelmän suunnittelemattoman,
ennakoimattoman katkoksen. Näihin
tilanteisiin on laboratorioilla omat poikkeustilanteita
koskevat ohjeistuksensa, mutta
tilanne tulee aina yllättäen ja useimmiten varsin
kiireiseen ajankohtaan. Tietojärjestelmän
katkotilanteessa toimitaan ohjeitten mukaan,
esimerkiksi soittamalla kiireelliset tulokset. Jos
tietoliikennekatko jatkuu tunteja tai päiviä, se
saattaa lamaannuttaa koko sairaalan toiminnan.
Tietojärjestelmien toimintavarmuuteen tuleekin
tulevaisuudessa panostaa luomalla varajärjestelmät,
jotka takaavat keskeytyksettömän
tuotannon kaikissa tilanteissa. Eri tietojärjestelmien
välisen integraation tulee olla joustava ja
ongelmaton. Tiedon tulee liikkua eri järjestelmien
välillä nopeasti ja luotettavasti. Laboratorion
IT-osaamiseen tuleekin kiinnittää enemmän
huomiota tulevaisuudessa.
Laboratorioprosessien laatu on parantunut
merkittävästi erityisesti analytiikassa, mutta
myös pre- ja postanalytiikassa prosessien standardoinnin
ja harmonisoinnin ansiosta. Tulevaisuudessa
tuleekin kiinnittää enemmän huomiota
laboratoriotutkimusten oikeaan käyttöön
(pre-pre- ja post-postanalytiikka). Tutkimukset
osoittavat laboratoriotutkimusten ylikäytön
keskimäärin 20.6 %ssa ja 32.2 %ssa harvinaisempien
tutkimusten kohdalla. Toisaalta samainen
tutkimus osoittaa lähes puolessa tapauksista
(44.8 %) laboratoriotutkimusten liian
vähäisen käytön, mikä voi olla syynä esimerkiksi
viivästyneeseen diagnoosiin (19). Laboratorion
ammattilaisten tulevaisuuden tärkein
tehtävä onkin opettaa ja opastaa kliinikoita tutkimusten
oikeaan käyttöön sekä tulosten tulkintaan
(20). Tulosten tulkintaa tulisi harmonisoida
(21, 22), erityisesti kriittiset päätösrajat
(23) helpottamaan kliinikoiden päätöksentekoa
potilaan diagnosoinnissa, hoidossa ja hoidon
seurannassa.
Tulevaisuuden laboratorion
parhaan laadun takaavat
standardoidut ja harmonisoidut
menetelmät,
lisääntynyt automaatio sekä
kehittyneet, monipuoliset ja
toimintavarmat tietojärjestelmät,
joita tiedon välityksen
lisäksi käytetään laboratorion
prosessien seurannassa.
Tietojärjestelmiä
hyödynnetään enenevässä
määrin analytiikan laadunvarmistuksessa.
Tulevaisuuden
laboratorion laadun takaavat korkeasti
koulutetut ammattilaiset. Laboratoion
tulee entistä enemmän opastaa kliinikoita tutkimusten
oikeaan, riittävään ja oikea-aikaiseen
käyttöön ja tulosten oikeaan tulkintaan potilaan
oikean diagnoosin saamiseksi. Euro ei saa olla
ainut merkitsevä tekijä. Toivottavasti laboratorion
ja kliinikoiden yhteistyö on mahdollinen
myös tulevaisuudessa, erityisesti soten jälkeisessä
maailmassa.
LÄHTEET:
1. Kricka L & Savory J (2011) A guide to the history of clinical
chemistry. ClinChem 57:8, 1118-1126.
2. Witte et al. (1997) Errors, mistakes, blunders, outliers, or
unacceptable results: how many? ClinChem 43: 1352-1356.
3. Plebani M (2017) Quality in laboratory medicine: 50 years
on. Clin BIiochem 50:101-104.
4. Laatua terveydenhuoltoon. Labquality Oy 1971-2011.
5. Miller WG & Myers GL (2013) Commutability still matters.
ClinChem 59: 1291-1293.
6. Bousier G et al. (2015) Accreditation processes in European
countries - an EFLM survey. CCLM. DOI 10.1515/cclm
– 2015-0780.
7. Plebani M & Carraro P (1997) Mistakes in stat laboratory:
types and frequency. ClinChem 43 (8 Pt 1): 1348-1351.
8. Fleming JF & Katayev A (2015) Changing the paradigm
of laboratory quality control through implementation of
real-time test result monitoring: For patients by patients.
Clin Biochem 48: 508-513.
9. Liu J et al. (2016) Verification of out-of-control situations
by “average of normal” approach. Clin Biochem 49: 1248-
1253.
10. Liu J et al. (2018) Moving standard deviation and moving
sum of outliers as quality tools for monitoring analytical
precision. Clin Biochem 52: 112-116.
11. Sciacovelli L et al. (2017) Quality indicators in laboratory
medicine: the status of the progress of IFCC working group
“Laboratory errors and patient safety” project. CCLM
55(3): 348-357.
12. Plebani M et al. (2017) Performance specifications for the
extra-analytical phases of laboratory testing: why and
how. Clin Biochem 50:550-554.
13. Lippi G et al. (2017) The EFLM strategy for harmonization
of the preanalytical phase. CCLM DOI 10.1515/
cclm-2017-0277.
14. Zaninotto M et al. (2017) Performance specifications in
extra-analytical phase of laboratory testing: sample handling
an transportation. Clin Biochem 50: 574-578.
15. Cadamuro J et al. (2017) A pragmatic approach to sample
acceptance and rejection. Clin Biochem 50: 579-581.
16. Ichihara K et al. (2017) Committee on Reference Intervals
and Decision Limits, International Federation of Clinical
Chemistry and Laboratory Medicine. A global multicenter
study on reference values: 1. Assessment of methods
for derivation and comparison of reference intervals. Clin
Chim Acta (467): 70-82.
17. Ceriotti F (2017) Quality specifications for the extra-analytical
phase of laboratory testing: reference intervals and
decision limits. Clin Biochem 50: 595-598.
18. Lou AH et al. (2017) Multiple pre- and post-analytical
lean approaches to the improvement of the laboratory
turnaround time in a large core laboratory. Clin Biochem
50:864-869.
19. Chi M et al. (2013) The landscape of inappropriate laboratory
testing: A 15-year meta-analysis. PLoS ONE 8(11):
e78962.
20. Ferraro S & Panteghini M (2017) The role of laboratory in
ensuring appropriate test request. Clin Biochem 50: 555-
561.
21. Bezzegh A et al. (2017) Toward harmonization of interpretive
commenting of common laboratory tests. Clin
Biochem 50: 612-616.
22. Vasikaran S et al. (2016) Assuring quality of interpretative
comments in clinical chemistry. CCLM 54(12): 1901-1911.
23. Campbell CA & Horvath AR (2014) Harmonization of critical
result management in laboratory medicine. CCA
432: 135-147.
Tulevaisuuden
laboratorion laadun
takaavat korkeasti
koulutetut ammattilaiset,
jotka ottavat isomman
roolin yhteistyössä
kliinikoiden kanssa.
/
/index.htm)