20 Lapakistossa luonto on lähellä • Pinta-ala 230 ha • Alueella 5 merkittyä reittiä, yhteensä 23 km • Kulkuyhteys Lahdesta: Ahtialan Kunnaksesta seuraa reittiä Ohrapääntie-Siltalantie- Ristikankaantie Sammalistontien risteykseen. • Navigointi Ristikankaantie 210, Nastola. Lapakisto on Etelä-Suomessa erittäin merkityksellinen luonnonsuojelualue laajuutensa ja luonnonpiirteiden monipuolisuuden ansiosta. PITKÄJÄRVEN ITÄRANTA Pitkäjärven itärantaa reunustaa varttunut kuusi-män-tymetsä ja Pitkäjärvenvuoren jylhä kalliojyrkänne. Vanhan metsän kuvio jatkuu miltei Ahvenlammin rantaan asti. Pitkäjärvenvuori kohoaa noin 45 metriä Pitkäjär-ven yläpuolelle. Kallion laelta on hyvä näköala länteen Pitkäjärven yli. Vuoren ylikaltevat ja näyttävät jyrkän-teet ovat enimmillään 10–15 metrin korkuisia. Vain muutama vuosi sitten jyrkänteeltä on lohjen-nut usean kymmenen kuutiometrin kalliopala, joka pudotessaan hajonnut useaan osaan ja kaatanut jyr-känteen alapuolisia puita. Itärannalla pääsee tutustumaan myös majavan jäl-kiin: huomattava osa rannan lehtipuista on majavan kaatamia AHVENLAMMIN METSÄALUE Ahvenlammin lounaispuolella on noin 15 hehtaarin laajuinen metsäkuvio, jonka puusto on varttunutta ja paikoin vanhaa männikköä. Järvenpuoleiset rinteet ovat kuusivaltaisempia ja kallioisella lakialueella on harvapuustoisempaa kalliomännikköä. Kenttäkerroksessa on enimmäkseen mustikkatyy-pin kasvillisuutta, kallioalueella vallitsee puolukkatyy-pin lajisto. KALLIOJÄRVEN RANTA-ALUE Kalliojärvi on kolmisen kilometriä pitkä järvi, jonka rannoilla on harvakseltaan loma-asuntoja. Suoje-lualueen ranta-alue on kangasmaastoa ja loivapiir-teistä kalliomaastoa. Pohjoispäässä on myös soistu-nutta rantaa. Rantajaksoa reunustaa kapea metsäkaitale. Puusto on varttunutta ja alueen eteläpäässä kasvaa myös van-hoja kilpikaarnamäntyjä. Rannalla on vanhoja, majavan syömien puiden kantoja. Kalliojärvi on karu ja sen rannoilla on niu-kasti vesikasvillisuutta. SAMMALISTONSUO Sammalistonsuo on yhdeksän hehtaarin laajuinen luonnontilainen räme, johon kuuluu useita suotyyp-pejä, mm. kangasrämettä, isovarpurämettä ja varsi-naista sararämettä. Suon läpi kulkee Sammaliston osin tukkeutunut laskupuro. Puron varrella on pieniä, puuttomia neva-laikkuja ja joitakin silmäkkeitä. Lajistoon kuuluu lyhytkorsinevojen kasvillisuutta, mm. tupasvillaa, rahkasaraa, pyöreälehtikihokkia ja pitkälehtikihokkia. LAPAKISTO Lapakisto on vajaan seitsemän hehtaarin laajuinen metsärantainen järvi, joka sijaitsee suojelualueen lou-naisosassa. Länsiranta on soistunutta, itärannalla on kalliota ja muut rannat ovat kangasmaastoa. Kasvillisuutta on vain matalassa rantavedessä. La-jistoon kuuluvat mm. pullosara, jouhisara sekä isoul-pukka ja pohjanlumme. Lapakiston etelä- ja itäpuolella on yhtenäinen kuu-sivaltainen metsäalue, jonka puusto on varttunutta ja osin vanhaakin. Tuulenkaatamia puita ja lahopuuta on melko runsaasti. SAMMALISTO 11 hehtaarin laajuinen metsä- ja suorantainen järvi kuuluu Lapakiston ja Sammalistonsuon kanssa sa-maan erämaiseen alueeseen. Itärannalla on hyväkasvuista metsää vain kapealti rantaviivan lähellä; kauempana rannasta on muuta-man metrin korkuista koivikkoa ja männikköä. Järven länsiranta on enimmäkseen soistunutta, sillä rantaa reunustavat isovarpu- ja kangasrämeet. Rantasuot ovat luonnontilaisia. Sammaliston ran-noilla on monin paikoin kapea nevareunus, jossa kas-vaa tavanomaisten suokasvien lisäksi myös järviruo-koa. NIMETÖN LAMPI SAMMALISTON ITÄPUOLELLA Sammaliston itäpuolella sijaitsee runsaan puolen hehtaarin laajuinen lampi, jonka rantametsät on sääs-tetty hakkuissa. Lampea reunustaa puuton 3–5 met-rin levyinen rantaneva. Nevan lajistoon kuuluvat mm. pullosara, riippasara, mutasara, raate ja mätäspinto-jen variksenmarja, suokukka ja suomuurain. Lammen länsirannalla on kangasrämettä ja itärannalla kallio-männikköä. Teksi ja kuvat: Asko Riihelä
Kaupunkilainen | 2015 No3
To see the actual publication please follow the link above