081926

Kaupunkilainen | 2015 No3

Uutta Lahtea suunnitellaan yhdessä Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi, joten yleiskaavatyötäkin on tärkeää tehdä jatkuvasti ja vuoropuhelussa eri ryhmien kanssa. Kuntalain uudistus ei aiheuta yllätyksiä Lahti on varautunut hyvin kuntalain uudis-tuksiin, Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Suurinta osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta 1.6.2017, kun seuraava valtuustokausi alkaa. Laki määrittelee yleis-luonteisesti kunnan toimielimet ja toiminnan sekä asukkaiden osallistumisoikeuden. Kunta määrittelee tarkemmin toimintansa, mm. toimivaltarajat ja organisaatiot, hallintosäännössä. Erityislainsäädännöt määrittele-vät erikseen palveluiden sisällöt ja järjestämisvastuut. joista osa on jo astunut voimaan, osa 2017. Kuntalaisille muutokset eivät juuri näy, vaikka perinteinen kunnan ilmoitustaulu jää historiaan. Teksti: Ina Ruokolainen – Vuodesta 2017 lähtien pakol-linen tiedotuskanava on yleinen tietoverkko ja siellä kaupungin verkkosivut. Juuri kukaan ei nyt-kään käy katsomassa päätöksiä ilmoitustaululta, kaupunginla-kimies Pekka Virkkunen toteaa. Myös päätöksenteossa voi-daan siirtyä sähköiseen menet-telyyn. Sähköinen kokous edel-lyttää lain mukaan yhdenver-taista ääni- ja kuvayhteyttä kai-kille, joten Virkkunen ei usko sen yleistyvän nopeasti. Sen sijaan sähköinen päätök-senteko on mahdollista ns. ru-tiiniasioissa heti, kun riittävän suojattu ja toimiva järjestelmä on rakennettu. – Kokoukset lyhenevät ja niissä päästään keskittymään olennaisiin asioihin, Virkkunen listaa hyötyjä. Eniten lakimiestä työllistää tällä hetkellä hallintosääntö, joka korvaa uudessa kuntalaissa johtosäännöt. Käytännössä se määrittelee kunnan toimintaa, organisaatiota ja toimivaltara-joja yksityiskohtaisemmin kuin itse laki. Nastolan ja Lahden yhdis-tymishallitus on asettanut yh-distymishallituksen jäsenistä koostuvan sääntötoimikunnan valmistelemaan hallintosään-töä, jota käsitellään yhdistymis-hallituksessa ja yhteisvaltuus-tossa syksyllä. Työtä helpottaa, että viime vuonna hyväksytyissä Lahden johtosäännöissä on jo ennakoitu uuden kuntalain vaa-timukset. Takauksia vain rajoitetusti, kokonaisetu korostuu Jo keväällä astuivat voimaan ra-joitukset lainan takauksen ja muun vakuuden antamisessa. Kunta voi antaa takauksia edel-leen omille konserniyhtiöille sekä toimijoille, jotka edistävät liikuntalain määrittelemiä ja tiettyjen kulttuurialojen toimin-toja. Tässäkään linja ei muutu, sillä Lahti ei juuri ole antanut takauksia. Toinen tärkeä lainkohta kos-kee kunnan kiinteistöjen luovu-tusta kilpailutilanteessa mark-kinoilla toimiville yrityksille, esimerkiksi rakennusliikkeille. Tilanteessa on järjestettävä joko avoin tarjouskilpailu tai hankit-tava puolueettoman arvioijan arvio kiinteistön markkina-ar-vosta. – Lahdessa olemme noudat-taneet tätäkin jo pitkään. Esi-merkiksi Tevin kiinteistöstä pyy-simme sekä kahden arvioijan ar-viot että järjestimme tarjouskil-pailun, Virkkunen toteaa. Kunnan omistajaohjausta ty-täryhteisöihin korostetaan uu-dessa kuntalaissa tavalla, jota Virkkusen mukaan jo pääosin noudatetaan Lahdessa. Yhtä lain virkettä lakimies haluaa ko-rostaa viimeaikaisten tytäryhtiö-keskustelujen valossa. – Omistajaohjauksella on huo-lehdittava siitä, että tytäryhtei-sön tulee ottaa huomioon kunta-konsernin kokonaisetu. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuk-sessa on sovittu kaupunginhalli-tuksen alaisesta konserni- ja ti-lajaostosta, jolla on jatkossa vas-tuu konserniohjauksesta.  Teksti: Johanna Palomäki Kuva: Juha Tuomi Lahden visio on olla houkutteleva ja elin-voimainen ympäristö-kaupunki vuonna 2025. Tavoitteen toteutumi-nen vaatii ennakoivaa ja joustavaa maankäytön ja julkisten palveluiden suunnittelua. Lisäksi tarvitaan avointa kes-kustelua arvoista ja suunnitteluratkaisuista. Lahden yleiskaava tar-joaa foorumin keskus-telulle strategian toteu-tumisesta. Lahdessa on tehty valtuustokausittain päi-vittyvää yleiskaavaa vuodesta 2009 lähtien. Yleiskaavatyössä keskus-tellaan kaupungin tulevaisuu-desta monella tasolla. Ratkai-suja käsillä oleviin suunnittelu-kysymyksiin etsitään yhteisölli-sesti, vuoropuhelussa osallisten kanssa. Esimerkiksi yleiskaavaluon-noksessa ja sen liiteaineistoissa näkyivät keväällä 2014 järjestet-tyihin Oma Lahti -iltoihin osal-listuneiden asukkaiden näke-mykset siitä, millainen on Lahti vuonna 2025. Kerrostalo vai omakotitalo? Keskustelussa nousee esille mo-nenlaisia kysymyksiä. Millaista on tulevaisuuden asuminen Lahdessa? Asutaanko perintei-sesti kerrostaloissa ja omakoti-taloissa vai jotenkin ihan muu-ten kuin mitä nyt osaamme ku-vitella? Entä millä tavoin kaupun-gissa liikutaan ja miten palve-lut hankitaan? Kysymykset ovat entistä ajankohtaisempia Lah-den ja Nastolan kuntaliitoksen lähestyessä. Pinta-ala kolminkertaistuu Uuden Lahden rikkautta ovat tiivis kaupunkiympäristö, kau-punginosat, kylät, luontoalueet ja maaseutu. Kunnan pinta-ala on nykyiseen Lahteen verrat-tuna kolminkertainen. Tulevaisuuden tarpeisiin va-raudutaan kytkemällä julkisten palveluiden suunnittelu osaksi yleiskaavatyötä. Erilaisia alueita ja kaupunginosia suunnitellaan niiden omaleimaisuus ja maise-man erityispiirteet huomioiden. Laajaa vuoropuhelua Vuoropuheluun uuden Lahden tulevaisuudesta osallistuvat yrittäjät, maanomistajat, asian-tuntijat, viranomaiset ja päät-täjät. Suurin osallisten ryhmä ovat kuitenkin uuden Lahden 118 000 asukasta nuorimmista vanhimpiin. Perinteisten esittelytilaisuuk-sien lisäksi järjestetään työpa-joja ja paneeleja, tehdään ky-selyitä ja kerätään laadullista paikkatietoa. Näin rakennetaan jatkuvasti tietoa yleiskaavaa var-ten. Jatkuva prosessi Keskustelun tulokset kirjataan muistiin yleiskaava-aineistoi-hin. Paraskaan suunnitelma ei ole koskaan valmis – niin kuin ei kaupunkikaan. Avoinna oleviin kysymyksiin voidaan jatkuvassa prosessissa palata seuraavalla yleiskaava-kierroksella, kun maailma on jo muuttunut ja käytössä on uutta tietoa. Jatkuva yleiskaava pitää yleispiirteisen maankäy-tön suunnittelun ajan tasalla ja antaa kokonaiskuvan kau-pungin strategisesta maankäy-tön kehityksestä yli valtuusto-kausien, tuleville vuosikymme-nille.  • Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta. • Yleiskaavakierros käynnistyi vuonna 2013 ja päättyy 2016. Uusi neljän vuoden kierros alkaa vuonna 2017. • Syksyllä 2015 valmistuu yleiskaavaehdotus, joka on tulee nähtäville vuodenvaihteessa. • Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan tavoitteet ja valtuustokauden lopussa valmiin kaavan. • Lue lisää yleiskaavatyöstä osoitteessa www.lahti.fi/yleiskaava 19


Kaupunkilainen | 2015 No3
To see the actual publication please follow the link above