LUMA-verkosto kattaa koko Suomen • Länsiharjun peruskoulussa on luonnontieteen ja matematiikan luma- painotettua 3.-6. luokilla, Salpausselän peruskoulussa 7.-9. luokilla ja Lahden lyseossa on matemaattis- luonnontieteellinen erityislinja. • Luma-luokkien toimintaa tukee Lahden yliopistokampuksen yhteydessä toimiva Päijät-Hämeen LUMA-keskus. • LUMA-keskus tukee ja edistää luonnon- tieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista sekä harrastusta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Opettajat kaipaavat täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekni ikassa Lahden yliopistokampuksen pääsihteerin Senja Jouttimäen mukaan Suomen kaikilla LUMA-kes-kuksilla on omanlaisensa profiili. Päijät-Hämeen keskus haluaa palvella omaa aluettaan ja sen elinvoimaisuutta. Lahden seu-dulla korostuu esimerkiksi suuri elintarviketeol-lisuuden keskittymä, it-yritykset ja jätehuolto. LUMA-keskuksen puitteissa on esimerkiksi jär-jestetty vesistötutkimuskurssi, joka toi Lahteen pietarilaisia opiskelijoita ja vei lahtelaisia tutus-tumaan vedenpuhdistukseen Pietarissa. Kansain-välistyminen on vahvasti keskuksen tähtäimessä. Tänä vuonna LUMA-keskus järjesti ensimmäi-sen kerran Tämä toimii - teknologiakilpailun kou-luille. LUMA-keskuksen opettajille tekemä kysely paljasti, että opettajat kaipaavat täydennyskou-lutusta etenkin tieto- ja viestintätekniikan ope-tuskäytössä. – Opettajien osaamisessa on vielä suuria puut-teita ja koulutustarve on jatkuvaa, Jouttimäki to-teaa. Yleisemmin opettajat kaipaavat uusia menetel-miä opettamiseen ja oppimiseen. Suuri kysymys on, miten saada oppilaat kiinnostumaan opetuk-sesta ja miten kiinnostus säilytetään oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun. – Tarvittaisiin uudenlaista innostavaa projekti-oppimista ja käytännöllisiä projekteja, joissa lap-set ja nuoret ovat muutenkin mukana. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja, yli-opistonlehtori Jarkko Lampiselkä Helsingin yli-opiston opettajankoulutuslaitokselta toteaa, että keskuksella on Päijät-Hämeen opettajien ja kou-lujen kanssa useita hankkeita yli oppiaine-, hal-linto- ja pedagogiikkarajojen. – Opettajat kokevat todella saavansa jotain ja todella kehittyvänsä. Onhan se hienoa päästä ke-hittämään omaa työtään muun muassa kansalli-sessa opetuksen kehittämishankkeessa. tiikkaan keskittyneet luma-luo-kat ovat kaikkea tätä. Salpausse-län yläasteella luma-luokat ovat toimineet kaksi vuotta ja kolmas lukukausi on päässyt alkuun. Otetaan yksi oppilas ja kysy-tään häneltä, miksi hän valitsi luma-luokan ja mitä kiinnosta-vaa hän on siellä tehnyt. Lahtelainen Atte Pennanen, 8.:lta luokalta, ei tarvitse pitkää miettimisaikaa vastaukseen. – Matematiikka ja luonnontie-teet yleensä ovat lempiaineitani. Minua kiinnostaa tähtitiede ja kaikki avaruuteen liittyvä. Myös Repoveden retki oli kiinnostava ja käynti vedenpuhdistamolla Kariniemessä. Avaruudenilmiöistä Atte Pen-nasta kiinnostavat juuri nyt eni-ten uudet eksoplaneetat, sillä niissä voi olla elämää. – Se on aika todennäköistä-kin, koska niissä on vettä, Atte pohtii. Tutkiva oppiminen vie usein ulos luokasta Salpausselän yläasteen bio-logian ja maantieteen opet-taja Katianne Koponen kuvaa luma-luokkien toimintaa tutki-vaksi oppimiseksi. Luma-luokalla opiskellaan yksi vuosiviikkotunti tavallista enemmän fysiikkaa ja kemiaa sekä lisäksi yksi viikkotunti enemmän matematiikkaa. Lisäksi tulevat lumakurssit. Esimerkiksi seitsemännellä luo-kalla oppilaat valitsevat oman tiedeprojektin, jonka kohteen he saavat pääosin valita itse. Oppilaat ovat tutkineet muun muassa vettä, jätevettä, veden-puhdistamon toimintaa ja kaa-topaikkoja. Yksi ryhmä tutki, onko hedelmien homehtumis-nopeudessa eroja ja mistä ne voisivat johtua. Yläasteen kahdeksannella luma-luokalla opiskellaan tunti viikossa tähtitiedettä. Yhdek-sännellä luokalla teemana ovat maailman globaalit ympäristö-ongelmat. Elokuun lopulla 9.luokan lu-malaiset retkeilivät viisi vuoro-kautta Saaristomeren luonto-koulussa Dragsfjärdissä. Ohjel-massa oli muun muassa kalas-tamista ja tutustumista lepakko-tutkimukseen. Vanhemmat halusivat lisää luonnontieteen opetusta Salpausselän yläasteen luma-luokat saivat alkunsa siitä, että lasten vanhemmat kaipasivat lapsilleen voimakkaampaa pai-notusta matematiikkaan, luon-nontieteisiin ja teknologiaan. Lahden yhteiskoulussa mate-maattis- luonnontieteelliset luo-kat ovat toimineet jo vuodesta 1996 alkaen. Luokilla opiskel-laan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä myös biologiaa ja maantietoa laajennetun op-pimäärän mukaan. Lahden yhteiskoulun luma-luokille on kuitenkin melko vai-kea päästä ja siksi vastaavan-laista opetusta haluttiin kaksi vuotta sitten laajentaa myös Sal-pausselän yläasteelle. Koposen mukaan yksi luma-luokkien hyödyistä oppilaille on se, että luokat antavat erinomai-set lähtökohdat jatko-opintoi-hin esimerkiksi lukiossa. Salpausselän luma-luokille tullaan pääsykokeen kautta. To-distuksen numeroita tai oppikir-jan osaamista ei katsota, vaan kokeessa mitataan matemaat-tista päättelykykyä ja esimer-kiksi avaruudellista hahmotta-mista sekä aineistokokeessa lu-etun ymmärtämistä. Luma-luokille etsitään yrityskummeja Tänä syksynä Salpausselän ylä-asteen luma-luokka aloitti toi-mintansa koulun pihalla ole-vassa parakissa päärakennuk-sen remontin vuoksi. Puitteet ovat varustuksel-taan melko vaatimattomat, mutta mikroskooppi luokasta löytyy. Melko lähellä sijaitsee myös Lahden Ursan observato-rio, jossa voi käydä tiirailemassa tähtiä ja avaruutta. Ensi lukuvuonna käytössä ovat täysin uudistetut luonnon-tiedeluokat viherhuoneineen ja ajanmukaisine välineineen. Opettaja Katianne Koposen haaveissa on tiedeluokka, joka toimisi esimerkiksi Lahden yli-opistokampuksella ja jossa op-pilaat voisivat tehdä kokeellista tutkimusta laboratoriossa. Lähiajan tavoitteena on hankkia luma-luokille yritys-kummeja lahtelaisista yrityk-sistä ja päästä tutustumaan vie-railuilla yritysten toimintaan. omistajia myös suojelusta säädettyjen korvausten kanssa, Sarvaala sanoo. Maata ei valmisteta Metsätalous ei ole enää au-ringonlaskun ala, kuten viime vuosina on näyttä-nyt. Äänekosken uusi sellu-tehdas, metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit uusiin laiteratkaisuihin, uu-siutuvan energian käytön ja puurakentamisen suosio an-tavat monta syytä omistaa ja vaalia metsiä. Maalta kotoisin oleva Sar-vaala omistaa itse metsää kotitilallaan ja on hankkinut sitä lisää talousmielessä. – Jokaisella asiantuntijalla on oma vastauksensa siihen, millaista tuottoa metsästä voi odottaa. Itse perustan siihen, ettei maata valmisteta lisää, ja sen vuoksi siitä kannattaa pitää kiinni. – Jos taas haluaa luopua metsämaasta, sillä on nyt ky-syntää. Ihmiset etsivät esi-merkiksi asuntoja turvalli-sempia sijoituskohteita, ja metsistä maksetaan jopa enemmän kuin puuston arvo edellyttäisi. – Kun tietoa puuttuu, on vaarana, että nuoret metsät jäävät hoita-matta ja metsäomaisuuden arvo laskee, Mari Sarvaala sanoo. Metsä tutuksi -luentosarja Wellamo-opistossa 18.9. -27.11. 2015. Kurssille pitää ilmoittautua. www.wellamo-opisto.fi 17
Kaupunkilainen | 2015 No3
To see the actual publication please follow the link above