18 1| 2014 HUSARI Kirurgille lisäkäsivarsia Leikkausrobotissa kirurgi ohjaa robotin neljää käsivartta erillisestä konsolista. Yksi käsivar-sista on tähystyskameraa varten. Konsolissa on kolmiulotteinen näyttö, peukaloihin ja etusor-miin kiinnitettävät ohjaimet ja jalkapolkimet. Ohjaimet matkivat käden nipistysliiket-tä ja ne huomioivat myös ranteen liikkeen, jolloin käden liike on hyvin luonteva. Robotti vähentää liikkeen niin, että sentin liike kädes-sä vastaa yhtä milliä instrumenteissa. Hidas-tuksen ansiosta kirurgi pääsee tekemään hyvin tarkkaa työtä millin tarkkuudella. – Ainoa heikkous on tuntuman puut-tuminen. Robotilla on useiden kilojen veto-lujuus, joten sen kanssa pitää olla tarkkana, Petas sanoo. Robottiin on saatavana monipuolinen valikoima työvälineitä. Joihinkin leikkau-sinstrumentteihin voidaan johtaa sähköä, joka kuumentaa instrumentin kärjen poltta-van kuumaksi. Esimerkiksi tartuntapihdeissä sähkövirta kulkee pihtien leukojen välissä ja hyydyttää verenvuotoa. Vastaavasti leikkaus-saksien päähän voidaan johtaa sähköä, jonka avulla kudosta voidaan leikata polttamalla. Sähkön ja polton käyttöä vältetään, kun potilaan erektiohermojen säästäminen on mahdollista syövän hoidossa. Lämpö, puristus ja sähkövirta vaurioittavat silmälle näkymät-tömiä hermoja. Näytön ja jalkapolkimien avulla kirurgi voi tarkentaa tai loitontaa näkymäänsä. Kuvaa voi suurentaa jopa 15-kertaiseksi. – Hoitohenkilökunnan työ painottuu leikkauksen valmisteluun ja lopetustöihin. Leikkauksen aikana on hiljaisempaa, sanoo robottileikkauksissa valvovana hoitajana toi-miva Martine Mustonen. Harjaantuneet hoi-tajat ovatkin merkittävä osa robottikirurgista tiimiä. Keskittäminen lisää tehokkuutta ja osaamista Robottiavusteisen leikkaamisen sanotaan sopivan pelikonsoleihin tottuneille nuorille lääkäreille. Tosin on sanottu myös, että robot-tiavusteinen leikkaaminen auttaa vanhempia lääkäreitä, koska leikkausasento on mukavam-pi kuin seisten tehtävissä avoleikkauksissa. Lääkärien kokemusten mukaan robotti-leikkauksen oppiminen on nopeaa, etenkin ensimmäisten 50 leikkausten aikana. Petak-sen mukaan sen jälkeen laitteen hallintaan tulee varmuutta, ja oppimista tapahtuu edel-leen, jopa tuhansien leikkausten jälkeen. Peijaksessa kirurgin apuna on toinen eri-koislääkäri. Leikkauksia tehdään vuorotellen, jolloin oppiminen nopeutuu. Kun kummallakin lääkärillä on koke-musta sekä konsolilla leikkaamisesta että avustamisesta, leikkaus sujuu hyvin. Leikkausrobotista haluttiin etäapua Leikkausrobottien käytön kehittämi-nen on lähtenyt liikkeelle Yhdysval-tojen armeijassa sekä Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASAssa. Ensimmäisenä ajatuksena on ollut leikkausten tekeminen etäyhteydellä. Leikkaaminen etäyhteyden avulla olisi mahdollista, mutta toistaiseksi sen vaatima tiedonsiirtoyhteys on niin kallis, ettei leikkaaminen käytännössä kannata. Hyksin käyttämä Da Vinci -leik- kausrobotti on niin sanottu isäntä- orja-malli, jossa varsinaista leikkaus-robottia ohjataan konsolilla. Robotti ei tee itsenäisiä liikkeitä, ja siinä on useita erilaisia turvajärjestelmiä estämään väärät liikkeet. Esimerkiksi laite ei toimi ellei käyttäjän pää ole laitteen näytöllä. Da Vinci -robotti on tällä hetkellä markkinoilla käytännössä monopolia-semassa. Tulevaisuudessa robottiavus-teisen kirurgian uskotaan yleistyvän entisestään. Uusia ominaisuuksia, ku-ten tuntuman lisäämistä, kehitetään. Ylilääkäri Mika Matikainen ohjaa avustavia työkaluja potilaan vierellä. Robotin käsivarsia ohjataan muutaman metrin päästä. Mini-invasiivisessa leikkauksessa potilaalle ei tehdä suuria haavoja.
2014 Husari No1
To see the actual publication please follow the link above