HUSARI 1| 2014 19 Tahto tehdä hyvää yhdessä! HUS saa käyttöönsä uudet vaativan hoidon edellytykset täyttävät lastensai-raalan tilat vuonna 2017. Nykyiset, 1940-luvulla rakennetut tilat on moneen otteeseen ja monelta taholta todettu huonokuntoisiksi ja epätarkoituksen-mukaisiksi. Uusi sairaala ei täytä ainoastaan potilaiden ja hoitohenkilökunnan tarpeita vaan myös vanhempien. Lapsen ja nuoren sairauden hoito edellyttää van-hempien näkemystä ja läsnäoloa. Jatkossa vanhemmat osallistuvat hoitoon entistä paremmin. Jokainen meistä äideistä ja isistä tietää, että raskainta, mitä elämässä voi tapahtua, on oman lapsen kärsimys. Lapsen sairastuessa toivoo, että lapsi saa mahdollisimman hyvää hoitoa. Hoito meillä onkin maailman huippua, ja pian on myös lastensairaala. Uutta lastensairaalaa ei voida toteuttaa suunnitellussa aikataulussa ilman laajaa yhteistä tahtoa ja Uuden Lastensairaalan Tukisäätiötä. Lastensairaalan rahoituksesta merkittävä osa kerätään lahjoituksin. Kokoon on saatu jo yli puolet 30 miljoonan euron tavoitteesta. Suomalainen sisu, päättäväisyys tehdä toiveet tosiksi, on jälleen nostanut päätään. Julkisuudessa käyty arvostelu uuden lastensairaalan hyväntekeväisyyttä ja säätiön keulahahmoja kohtaan on ollut kohtuutonta. Arvostelun keskellä tulee mieleen Richard Bachin viisas kuvaus lokki Joonatanista. ”Useimmat lokit eivät viitsi opetella lennosta muuta kuin sen alkeet: kuinka rannasta pääsee hakemaan ruokaa ja palaamaan takaisin. Useimmille lokeille lentäminen ei ole pää-asia, vaan syöminen. Mutta tälle lokille syöminen ei ollut pääasia vaan lentäminen. Joonatan Livingstone rakasti lentämistä enemmän kuin mitään muuta.” Joonatanin asenne ja ajattelutapa ei lisää suosiota, vaan saattaa synnyttää kateutta ja pelkoa. Aina löytyy epäilijöitä, mutta me tarvitsemme lokki Joonatanin kaltaisia rohkeita lentäjiä laumaamme. Silloin siivet kantavat ja tulevaisuus avautuu valoisampana myös pienille lastensai-raalan potilaille. MARIKA NIEMI HUS:n hallituksen jäsen Kokoomus, Espoo – Parhaimmillaan ei tarvitse sanoja vaih-taa. Kokemattoman avustajan kanssa voi men-nä tunnin pidempään, Petas sanoo. Yksi syy käyttää robottia juuri eturauhas-syöpään on taudin yleisyys. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Leikkauksia keskittä-mällä robotti-investointi tulee kannattavaksi. Kun leikkauksia tehdään tarpeeksi paljon, saa-vutetaan myös hyvä osaamistaso. Robotin suurin heikkous on sen hinta. Itse robotti maksaa 1,5–1,8 miljoonaa euroa. Sen yl-läpito maksaa vuodessa 135 000 euroa ja yhden operaation instrumentit maksavat lähes tuhat euroa.Yksi robottiavusteinen leikkaus maksaa 1 000–2 000 euroa enemmän kuin avoleikkaus eli noin 6 500 euroa. Keskittämällä hoitoja saa-daan yksikkökustannuksia laskettua. – Kun vuodessa tehdään yli 300 leikkaus-ta, niin robotti alkaa kannattaa, sanoo urologi-an klinikan ylilääkäri Mika Matikainen. Peijaksessa robotilla tehdään yli 350 leik-kausta vuodessa, mutta enemmänkin voisi teh-dä. Se edellyttäisi kuitenkin iltavuoroa. Vaikka yksittäinen leikkaus on kallis, säästöä tulee erityisesti siinä, että potilaan hoito sairaalassa lyhenee. Robottileikkauksen jälkeen potilas pääsee kotiin useimmiten jo seuraavana päivänä. Avoleikkauksen jälkeen hoidossa ol-laan 3–6 päivää. Säästöä on myös se, että potilas ei robot-tileikkauksessa tarvitse verensiirtoa. Potilas menettää leikkauksessa keskimäärin 200 milli-litraa verta, mikä on vähemmän kuin verenluo-vutuksessa menettää. Avoleikkauksessa veren tarve on keskimäärin 1,5 litraa. – Verta ei edes tarvitse varata leikkauksiin. Sekin maksaisi, Petas sanoo. Vaikeammin laskettavia ovat hyödyt, jot-ka parempi hoito tuo potilaalle, sekä yhteis-kunnan saama hyöty siitä, että potilas pääsee takaisin työelämään. Leikkauspotilaiden hoito on muuttunut opastukseksi entisen hoivaamisen sijasta. Opas-tus alkaa heti heräämössä. Tärkein opastuksen aihe on katetri, joka potilaalla on viikon ajan leikkauksesta. – Eturauhasen poisto on tehokkain paikal-lisen eturauhassyövän hoitomuoto. Se tuo par-haan toivon myös niille, joiden tauti on aggres-siivinen, mutta vielä paikallinen tai enintään paikallisesti levinnyt, Matikainen sanoo. Leikkauksia tehdään yhä enemmän myös alle 60-vuotiaille potilaille. Eturauhassyöpäpo-tilaiden kokonaismäärä on ikääntymisen myötä rajussa kasvussa. HALLITUS KESKUSTELEE
2014 Husari No1
To see the actual publication please follow the link above