Kaatuminen pilaa hyvän hoidon Paraskin hoito saattaa vesittyä, jos poti-las kaatuu sairaalassa. – Huippuhoitoon kuuluu, että perusasiat ovat kunnossa. Kaatumisten ehkäisy on perus-asia, joka kuuluu kaikille, sanoo va. kehittä-mispäällikkö Anniina Heikkilä. Hän vetää HUS:n kaatumisten ja putoamisten ehkäisyn työryhmää. Viime vuonna koko HUS:n alueella kir-jattiin vaaratapahtumien raportointijärjestel-mään 433 kaatumista ja putoamista. Todel-linen määrä on paljon suurempi, sillä tietoa ei ole ollut mahdollista seurata tai raportoida sähköisen potilaskertomuksen kirjauksista. Jatkossa tapaturmien raportointi tarkentuu. – Kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaaloissa sattuu 1–9 kaatumista tuhatta hoitopäivää kohden. Jos tämä suhteutetaan hoitopäiviin HUS:issa, meillä tulee 1 000– 7 500 kaatumista vuosittain, Heikkilä kertoo. Suomessa ei ole systemaattista tietoa kaatu-misten seurauksista. Muualla on arvioitu, että 30–50 prosenttia sairaalakaatumisista aiheut-taa jonkin vamman ja näistä 4–10 prosenttia on vakavia. Lonkkamurtuma tulee 1–2 pro-sentille kaatujista. Suomessa lonkkamurtumia tapahtuu yli 7 000 vuodessa, ja suurin osa niistä sattuu sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Lonkkamurtu-man hoito maksaa noin 22 000 euroa, ja jos potilas joutuu jatkohoitoon, hinta on monin-kertainen. Kätevä mittari HUS:n työryhmä otti käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitetyn kaatumis-vaaran arviointiin tarkoitetun FRAT-mittarin. – Kun mallia pilotoitiin kymmenessä yk-sikössä vuonna 2012, FRAT-mittari havaittiin nopeaksi ja helpoksi, Heikkilä kertoo. Mitta-riin kerätään tiedot potilaan lääkityksestä, henkisestä tilasta ja mahdollisista muistivai-keuksista. – Nämä tiedot tarvitaan joka tapauksessa. Lisäksi kysytään, onko potilas kaatunut viimei-sen vuoden sisällä ja miten monta kertaa. 36 1| 2014 HUSARI Yöllinen vessareissu vaarana Tyypillinen kaatumistapaus sattuu yöllä, kun potilas kiirehtii vessaan ilman kenkiä huonos-sa valaistuksessa. Jos potilaalla on käytössä kolme tai useampia lääkkeitä, kaatumisriski lisääntyy. Toisaalta myös ottamatta jäänyt lääke voi lisä-tä riskiä. Kun uusi lääkitys aloitetaan, kolme ensimmäistä päivää on kaatumisten riskiai-kaa. Potilaan tasapainoon vaikuttavia lääk-keitä on useita, esimerkiksi uni- ja nukah-tamislääkkeet, vahvat kipulääkkeet, monet psyykenlääkkeet, verenpainelääkkeet ja nes-teenpoistolääkkeet. Lääkkeillä on myös yllät-täviä yhteisvaikutuksia. Kylttejä ja rannekkeita Työryhmä on ideoinut kaatumisvaarasta muistuttavia huomiokylttejä sekä keltaisia huomiorannekkeita. – Korkean kaatumisriskin potilaille tar-koitettu kaatumisvaara-ranneke, herättää tunteita. Se on kuitenkin potilaan hyväksi tehtävää positiivista leimaamista, mistä on maailmalla hyviä kokemuksia, Heikkilä sa-noo. Kaatumisten ehkäisyssä ei auta, jos yksi hoitaja yksikössä panostaa asiaan. Tarvitaan kaikkien ammattiryhmien ja sairaalassa työs-kentelevien valppautta. – Järjestimme viime vuonna koulutuksia kaatumisten ehkäisystä, ja kaikki materiaa-li on intrassa. Ensi syksyksi suunnittelemme verkkokurssia aiheesta. Työryhmän tavoite on, että kaatumisris-kissä olevat potilaat opitaan tunnistamaan ja kaikissa yksiköissä on yhtenäiset käytännöt riskien arviointiin ja tapausten kirjaamiseen sekä toimintatavat, joilla kaatumisia ja putoa-misia vältetään. Joskus pienestä oivalluksesta on iso apu: – Yhdessä pilottiin osallistuneessa psyko-geriatrisessa yksikössä madallettiin kynnyksiä ja siirrettiin huoneiden numerot silmien kor-keudelle, Heikkilä kertoo. Tunnista, varmista ja muistuta • Tunnista kaatumisvaarassa oleva poti-las arviointimittarin avulla. • Tarjoa suuren riskin potilaalle kaatu-misvaara- ranneketta. • Muistuta yövalojen ja kenkien käytös-tä. • Pidä soittokello ja silmälasit kätevästi saatavilla. • Ohjaa potilasta istumaan hetki vuo-teella ennen liikkeelle lähtöä. • Muista ja muistuta potilaalle, että uudet lääkkeet ja monilääkitys voivat vaikuttaa tasapainoon ja pystyssä pysymiseen. • Säädä kaatumis- ja putoamisvaarassa olevan potilaan sänky alatasolle. • Muistisairaat ja sekavat potilaat on hyvä sijoittaa hoitajien näkösälle. • Sähköjohdot kannattaa kiinnittää koukuilla seiniin. • Tukikahvat vessoissa, suihkutiloissa ja käytävillä sekä sängyn nousutuki auttavat tasapainon pitämisessä. • Ohjaa apuvälineiden käytössä ja huolehdi, että apuvälineet eivät ole yöllä tiellä. • Jos yksikössä on liukkaat lattiat tai yllättäviä kynnyksiä, varoita niistä. TEKSTI: Irma Heiskanen-Haarala KUVA: Timo Löfgren
2014 Husari No1
To see the actual publication please follow the link above