HUSARI 1| 2014 43 PÄÄLUOTTAMUSMIES Palvelun ulkoistaminen Ihminen kykenee omaksumaan uusia asioita koko elämänsä ajan. Silti kaikkea ei kannata tehdä itse. Yrityksetkin käyttävät alihankki-joita useisiin töihin. Työelämän edunvalvonta on yksi esimerkki ulkoistamisesta. Ammattiyhdistysliikettä on nimitelty 1900-luvun dinosaurukseksi. Sanotaan, että nykyaikaa on paikallinen sopiminen. Näissä keskusteluissa on usein tarkoi-tettu vain työntekijäpuolen järjestäytymistä. Suomessa järjestäytyminen on kuitenkin mo-lemmin puolista. Työntekijäpuolella on SAK, STTK ja AKAVA ja työnantajapuolella EK, KT ja VTML. Onko vain toisen osapuolen jär-jestäytyminen huono juttu? Mielestäni työntekijät sekä työnantajat ovat olleet järkeviä perustaessaan etujärjes-töjä. He ovat ulkoistaneet sellaisen tärkeän asian, johon heillä ei ole aikaa ja ammattitai-toa. Työntekijä ja työnantaja maksavat jäsen-maksuja etujärjestöilleen siksi, että heidän edunvalvontansa hoidetaan työmarkkinoilla. Mikä tässä asiassa on dinosaurusta tai työelä-män jarruna olemista? Tosiasia on se, että näin työntekijät ja työnantajat vapauttavat aikaa työntekoon. He voivat tehdä sitä mitä parhaiten osaavat ja maksavat muille siitä, että hoitavat puoles-taan työehtosopimukset ynnä muun edunval-vonnan sovitusti. Mielestäni nykyinen, ulkoistettu järjes-telmä on nykyaikaa. Palkansaaja, ole nyky-aikainen, ulkoista edunvalvontasi ammatti-järjestölle. 70 prosenttia palkansaajista on jo tehnyt niin. Bonuksena tulee monia erilaisia etuja. Keskustele asiasta työpaikallasi. Me KTN:n jäsenet työskentelemme HUSin teknisissä tehtävissä lääkintätekniikan, laboratoriotekniikan, audiotekniikan, talo-tekniikan, laitos-huollon, valo- ja videokuvauksen, ravintohuollon ja perfuusiotek-niikan parissa. Usein työpanoksemme on taustalla, näkymät-tömissä. Kun laitteet ja järjestelmät toimivat oikein, niin meitä ei välttämättä tarvita pai-kalle. Työmme on jo tehty. Jarmo Numminen Kliininen valokuvaus KTN, pääluottamusmies TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Puutu turvattomiin työtapoihin! HUS:n työhyvinvointiohjelman 2014–2017 seurantamittareita ovat mm. työtapaturmat ja niistä aiheutuvat kustannukset. HUS on ollut Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen vuodesta 2007. Paljon hyvää on luotu ja saavutettu kuluneina vuosina, mutta edelleen on kehit-tämisen varaa. Joskus pohdin, että huolehtiessamme potilaidemme parhaasta, tahtoo työnteki-jöiden hyvä jäädä taka-alalle. Työntekijät voivat hyvin, kun he hallitsevat turvalliset työtavat ja heillä on käytetävissään asian-mukaiset työtilat – asiakkaiden hyvä tulee sivutuotteena. Uuden vuoden haasteena kehotan Si-nua käymään Nolla tapaturmaa -foorumin sivuilla! Intranetin työhyvinvointisivuilta löydät salasanat ekstranettiin, jossa on mm. materiaalipaketteja ja tietokortteja käytet-täväksi. Puuttua voi jokainen työntekijöistä ylim-pään johtoon asti. Turvallisuutta voi parantaa pienillä arkisilla päätöksillä. Kuinka puutun turvattomiin työtapoihin? • Puutu asiaan heti. • Ota asia esille kahden kesken ja positiivi-sessa hengessä. • Älä puutu henkilökohtaisuuksiin. • Pysy rauhallisena ja kuuntele loppuun asti. • Ole itse esimerkkinä. • Huomaa ja kehu myös, kun työskennel-lään turvallisesti. Keskustele, kysele ja kuuntele. Älä sanele! • Miten toimittiin turvattomasti? • Miten pitäisi toimia? • Miksi toimittiin turvattomasti? Voitai-siinko jotain tehdä, jotta turvallisesti toimiminen olisi helpompaa? Sopikaa, kuka vie asiaa eteenpäin, jos ette itse pysty vai-kuttamaan siihen. • Tehkää yhteinen sopimus, että jatkossa toimitaan turvalli-sesti. Yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävä ja kaikki tapaturmat voidaan ehkäistä – jos ei heti, niin ajan kanssa. Nolla tapaturmaa on kaikkien asia; johdon sitoutuminen ja esi-merkki ovat tärkeitä, sillä teot paljastavat si-toutumisen aitouden. Turvallista vuotta 2014! Helena Leppänen työsuojeluvaltuutettu HYKS, Operatiivinen ty
2014 Husari No1
To see the actual publication please follow the link above