10 ADVOK A AT TI / 1-2019 ajassa
Sovittelu kannattaa aina
Helsingin kaupungintalolla järjestettiin 6.−7.2.2019 kaikkien aikojen
ensimmäiset Sovittelijapäivät. Päivillä haluttiin lisätä sovittelun
tunnettuutta vaihtoehtoisena riidanratkaisumenetelmänä. Lisäksi
tapahtuma toi uudella tavalla alan toimijoita yhteen.
Sovittelijapäiviin osallistui myös Asianajajaliiton sovitteluvaliokuntaan
kuuluva asianajaja Lasse Tirronen.
– Asianajajat ovat paljon tekemisissä tuomioistuinsovittelun
ja liike-elämän sovittelumenettelyjen kanssa. Näillä päivillä
saatiin näkemystä muiden alojen sovittelumenettelyistä sekä
uusia kontakteja.
Tirrosen mukaan sovittelun ensisijainen hyöty on menettelyn nopeus
ja edullisuus suhteessa normaaliin oikeudenkäyntiin, jossa asiakas joutuu
ottamaan isojakin riskejä lopputuloksen ja kulujen suhteen. Ja mikä
parasta, sovittelussa asiakas voi olla oikeudenkäyntiä varmemmin itse
vaikuttamassa siihen, minkälainen ratkaisu ongelmaan löytyy.
Tirrosen mielestä sovittelu sopii kaikenlaisiin riita-asioihin.
– Ei ole sellaisia riitatyyppejä, jotka kategorisesti rajautuisivat sovittelun
ulkopuolelle. Sovittelun edellytyksenä on, että päämies on halukas
löytämään sovinnollisen ratkaisun. Jotkut riita-asiat ovat asiakkaille
niin vaikeita tai periaatteellisia, ettei niitä voida asianajajan neuvoista
huolimatta sovitella.
Erityisen toimivana menetelmänä Tirronen pitää sovittelua asunto- ja
kiinteistökauppariidoissa, joita hän itse hoitaa paljon.
– Nämä ovat yksityisille ihmisille taloudellisesti todella isoja asioita.
Pääsääntöisesti vien ne kaikki sovitteluun, ja ne myös saadaan soviteltua
erittäin korkealla prosentilla.
Tirronen on ilokseen havainnut, että nykyään asianajajakunnassa ja
tuomioistuimissa ymmärretään, että kaikenlaisia riitoja voi viedä sovitteluun,
vaikka vastapuolena olisi yhteisökin.
– Sovittelua hyödynnetään monissa eri foorumeissa eikä sitä nähdä
enää kapeasti tuomioistuinsovitteluna, mistä myös Sovittelijapäivät
olivat esimerkkinä.
Tirrosen mukaan asiakkaat useimmiten suostuvat sovitteluun, kun
heille vain jaksaa kertoa menettelystä ja sen hyödyistä.
– Asianajajan ensisijainen velvollisuus asiakasta kohtaan on etsiä tämän
kannalta parhaita ratkaisuja. Itse lähden siitä, että asianajajan pitää
olla realisti ja pystyä kertomaan asiakkaalle oikeudenkäynnin riskeistä
liittyen lopputulokseen ja esimerkiksi siihen, saadaanko vastapuolelta
suoritusta ja kauanko siinä kestää, jos osapuolet valittavat lopputuloksesta.
Yleensä asiakas näkee sovittelun hyödyt ja on siihen halukas. Jos
käy niin, ettei sovittelu johda sovintoon, sen ansiosta ollaan kuitenkin
viisaampia myös oikeudenkäyntiä ajatellen.
TEKSTI MIINA POIKOLAINEN // KUVA MIKKO KAUPPINEN
”Yleensä asiakas näkee sovittelun hyödyt
ja on siihen halukas.”
SUOMEN SUURIN OIKEUSALAN
TAPAHTUMA
JUHLAVUODEN Asianajajapäivää vietettiin 25.1. Osallistujia
oli ennätykselliset 1 800.
MATTI YLÖSTALO -PALKINTO
ROBERT MATTSONILLE
ASIANAJOALAN huomattavin tunnustus, Matti Ylöstalo
-palkinto, ojennettiin laamanni Robert Mattsonille Asianajajapäivässä
25.1.2019.
Palkintoperustelujen mukaan Mattson on toiminnallaan
edistänyt suomalaisen asianajajakunnan kansainvälistymistä,
kehittänyt välimiesmenettelyä ja kohottanut
asianajajien arvostusta yleisesti ja erityisesti suomalaisessa
elinkeinoelämässä.
Mattson työskenteli asianajajana 50 vuotta. Viime vuoteen
asti hän toimi myös Asianajajaliiton ja Asianajajaliiton
Säätiön luottamustehtävissä: Asianajajaliiton hallituksessa
hän oli vuosina 1975–1981 ja Säätiön hallituksessa vuosina
1984–2018. Lisäksi hän on toiminut luottamustehtävissä
lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä ja ollut Suomen
käytetyimpiä välimiehiä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Hänet tunnetaan myös suku- ja perheyritysten hallitusammattilaisena
sekä asiantuntijana erilaisissa elinkeinoelämän
luottamustehtävissä.
– Palkinto on suurin kunnianosoitus, jonka suomalainen
asianajaja voi ottaa vastaan, ja teen sen nöyrästi kiittäen,
Mattson sanoi palkintoa vastaanottaessaan.
Matti Ylöstalo -palkinnon jakaa Suomen Asianajajaliiton
Säätiö, ja se on suuruudeltaan 5 000 euroa. Tunnustus
jaettiin kuudetta kertaa.
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVA NINA KAVERINEN