26 ADVOK A AT TI / 1-2019 laajakulma
”OIKEUSAPUASIOIDEN HOITAMINEN
ON MONELLE ASIANAJAJALLE OSITTAIN
HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ.”
oikeusavustajien tehtäväksi, kun sitä aiemmin olivat antaneet
pääasiassa yksityiset avustajat ja pisimpään Pakolaisneuvonta.
Samalla rajoitettiin avustajan osallistumista turvapaikkapuhutteluun.
Siihen saa oikeusapua vain, jos läsnäolo on erityisen
painavista syistä tarpeen tai hakija on ilman huoltajaa
saapunut alaikäinen.
Valitusvaiheessa oikeusapua antavat usein yksityiset avustajat:
valitusasioista yli kaksi kolmasosaa on yksityisten työtä.
Yksityisille avustajille työstä on kuitenkin tullut vähemmän
kannattavaa, kun siitä ei makseta enää tuntikorvausta, vaan
kiinteää palkkiota.
Asiakohtaisten palkkioiden ei ministeriön mukaan ollut
tarkoitus olla säästökeino, mutta todellisuudessa näyttää
siltä, että korvaukset ovat pienentyneet.
Oikeusministeriön maksatustietojen mukaan vuonna 2015
valitusvaiheen palkkio oli keskimäärin 807 euroa, kun vuonna
2017 se oli 763 euroa. Hallintovaiheessa maksetut palkkiot
ovat pienentyneet vielä selvemmin: vuonna 2015 keskimääräinen
palkkio oli 833 euroa, toissa vuonna 692 euroa.
TYÖTÄ EI EHDI TEHDÄ KUNNOLLA | Turvapaikkapäätöksissä
oikeusapu on kirjaimellisesti elintärkeää. Jos ihminen saa
virheellisen kielteisen päätöksen, hän joutuu pahimmillaan
käännytetyksi maahan, jossa hänen henkensä on vaarassa.
– Moni ammattitaitoinen asianajaja ei kuitenkaan enää
halua hoitaa oikeusapuasioita, koska se ei ole kannattavaa.
Monelle se on osittaista hyväntekeväisyyttä, sanoo Asian-
ajajaliiton Elina Castrén.
Joulukuussa julkaistiin valtioneuvoston tilaama, Siirtolaisuusinstituutin
toteuttama tutkimus turvapaikanhakijoista
oikeusavun asiakkaina, ja mukana olivat myös asianajajille
teetetyn kyselyn tulokset.
Selvisi, että osa asianajajista on jättänyt turvapaikka-asiat
kokonaan, koska asiakohtaiset palkkiot eivät enää kata työmäärää.
Toiset haluavat yhä avustaa turvapaikanhakijoita,
mutta joutuvat kompensoimaan näitä tehtäviä muilla, paremmin
tuottavilla töillä. Moni joutuu puntaroimaan työnsä
etiikkaa: ehtiikö tällä korvauksella tehdä työtä tarpeeksi
perusteellisesti ja huolellisesti?
Yli puolet turvapaikka-asioita hoitavista asianajajista kertoi,
että myös esimerkiksi tulkkauskuluja on leikattu, jolloin
niitä on jäänyt avustajien maksettaviksi.
Palkkioasetusta muutettiin viime lokakuussa niin, että
kiinteä palkkio voidaan vahvistaa erityisistä syistä myös
suuremmaksi. Castrénin mukaan tämä auttaa yksittäis-
tapauksissa, muttei poista kaikkia asetuksen epäkohtia eikä
korota palkkioiden hyvin matalaa perustasoa.
Palkkiomuutosten ohella myös valitusaikojen lyhentäminen
on vaikeuttanut turvapaikanhakua ja heikentänyt hakijoiden
oikeusturvaa. Hallinto-oikeuksiin tulee hätäisesti kyhättyjä
blanco-valituksia, joihin avustajat toimittavat jälkikäteen lisäselvityksiä.
Ne teettävät ylimääräistä työtä.
Merja Muilun mukaan sisäministeriön kanssa pohditaan
mahdollisia säädösten muutostarpeita, jotta turvapaikanhakijoiden
asema paranisi.
Tutkimuksessa esitettyyn normaalien valitusaikojen palauttamiseen
ei kuitenkaan välttämättä ole luvassa parannusta.
EU:ssa valmistellaan samaan aikaan direktiiviä, joka
voi lyhentää valitusaikoja entisestään.
ELÄKÖITYMINEN HUOLETTAA | Asianajotoimistot ovat hoitaneet
yleisesti oikeusapuasioita etenkin pääkaupunkiseudun
ulkopuolella.
Mutta asianajajakunta eläköityy vauhdilla, ja kasvukeskusten
ulkopuolelle voi olla vaikeaa saada nuorta väkeä. Miltä
näyttää oikeusavun tulevaisuus Suomessa?
Liiton tutkimuksen mukaan asianajajista lähes neljäsosa
on jo yli 60-vuotiaita. Joillakin pienemmillä paikkakunnilla
lähes puolet asianajajista lähestyy eläkeikää.
– Tällä hetkellä suurin huoli on se, että eläkkeelle jäävien
on vaikea löytää toimistolleen jatkajaa etenkin pääkaupunkiseudun
ulkopuolella. Kun tuomioistuimia on vähennetty,
nuoret eivät hakeudu yrittäjiksi paikkakunnille, joilla ei ole
käräjäoikeutta, Castrén kertoo.
Tulevaisuudessa syrjäseuduilla voi olla vaikeaa saada asianajopalveluita
ylipäätään, saati sitten oikeusapua, jos hinnoittelu
ei motivoi osaavia ammattilaisia.
Muilun mukaan ministeriö tunnistaa huolen palveluiden
saatavuudesta ja jakaa liiton näkemyksen siitä, että palvelut
pitäisi turvata ympäri Suomen.
Merja Muilu arvelee, että digitalisaatio voi helpottaa tilannetta
jonkin verran, kun asianajopalvelut eivät ole yhtä
sidoksissa paikkaan kuin ennen.
– Meidän tiedossamme ei vielä ole suurempia, hälyttäviä
ongelmia. Toki mieluusti kuulisimme, jos niitä on ilmennyt,
Muilu sanoo.
Suomussalmella työskentelevä Merja Eskonpekka näkee,
että hänen alueellaan oikeusapua on vielä riittävästi saatavilla.
Riski on kuitenkin olemassa, jos moni katsoo, ettei työtä
kannata tehdä tai sitä on varaa tehdä vain hätäisellä tahdilla.
Asianajajaliiton esittämä 140 euroa olisi Eskonpekalle hyväksyttävissä
oleva tuntikorvaus oikeusapuasioista.
– Palkkion pitää olla sellainen, että toimeksiannon vastaanottajalla
on hyvä fiilis tehdä työtä. Kun palkkio on alimitoitettu
suhteessa työn vaativuuteen, on vaarana, että näitä
toimeksiantoja yritetään hoitaa mahdollisimman nopeasti.
Ei uskalleta käyttää tunteja, kun on vielä pelko, että laskua
leikataan.