ADVOK A AT T I / 1-2 019 25 laajakulma
TÄRKEÄN TYÖN MIELEKKYYTTÄ HEIKENTÄÄ SE,
ETTÄ OIKEUSAPUASIOISSA JOUTUU PALVELEMAAN
PUOLEEN HINTAAN.
110 EURON TUNTIHINTA ON OLLUT
VOIMASSA VUODESTA 2014.
140 EUROA KÄYPÄ HINTA | Oikeusavun ongelmat ovat tuttuja
vuosien varrelta. Asianajajaliitto on useaan otteeseen
tuonut esiin, että pienituloisten ihmisten oikeusturva alkaa
olla uhattuna, jos palkkiot eivät ole yksityisille avustajille
houkuttelevia.
Oikeusapua saa julkiselta puolelta oikeusaputoimistoista,
mutta ne eivät pysty kaikkea hoitamaan. Julkisia oikeusaputoimistoja
on harvassa, ja sama oikeusaputoimisto ei
voi auttaa erimerkiksi avioeroriidan molempia osapuolia
jääviyskysymysten vuoksi. Yksityisiä siis tarvitaan.
Asianajajaliitto teetti keväällä 2017 selvityksen julkisen
oikeusavun kustannuksista ja hinnoittelusta. Raportissa
laskettiin, että käypä tuntihinta oikeusaputoimistoissa on
140–200 euroa, kun lasketaan todelliset palvelun tuottamisesta
koituvat kustannukset.
Tämän laskelman mukaan yksityiset avustajat siis hoitavat
oikeusapuasioita halvemmalla kuin mitä se julkisella puolella
maksaa. Lisäksi julkiset oikeusaputoimistot tarjoavat
palveluita myös maksukykyisille, palvelun itse kustantaville
asiakkaille alle markkinahintojen.
Asianajajaliitto on laskelmien perusteella esittänyt, että yksityisten
oikeusapukorvaus nostettaisiin 140 euroon tunnilta.
Oikeusministeriö ei ole näistä laskelmista aivan lämmennyt.
– Asianajajaliiton käyttämistä laskentaperusteista jäi kyllä
paljon kysymyksiä, joten niitä emme voi allekirjoittaa, sanoo
oikeusministeriön oikeushallinto-osaston apulaisosastopäällikkö,
hallitusneuvos Merja Muilu.
Ministeriön mukaan julkisen oikeusavustajan työn kustannuksiin
tulisi laskea vain suorat asianajotoimeksiannon
hoitamisen kustannukset, ei niitä kuluja, joita kertyy oikeusaputoimistoissa
tehtävästä muusta kuin asianajotyöstä. Ministeriö
oli eri mieltä myös oikeusavustajan laskutettavan,
tehokkaan työajan osuudesta.
– Ministeriön kanssa on käyty paljon keskustelua näistä
laskelmista. Emme kuitenkaan ole saaneet ministeriöstä
sellaisia tietoja tai laskelmia, joiden perusteella olisimme
tulleet toiseen johtopäätökseen, sanoo Asianajajaliiton oikeuspoliittinen
juristi Elina Castrén.
Hänen mukaansa on selvää, että tuntihinta on jäänyt kehityksestä
jälkeen. 110 euron tuntihinta on ollut voimassa
vuodesta 2014.
OIKEUSMINISTERIÖ ESITTÄNYT KOROTUSTA | Oikeusministeriössäkin
tiedostetaan palkkion korotustarpeet, sanoo Merja
Muilu. Ne ovat olleet ministeriössä säännöllisesti esillä.
Oikeusavun hintalappua sanelee valtion budjetti. Muilun
mukaan oikeusministeriö on yrittänyt saada valtiovarainministeriöltä
rahaa tuntikorvauksen korotukseen, mutta
toistaiseksi ei ole onnistanut.
– Sitä on vuosittain pidetty esillä budjettineuvotteluissa,
myös viime neuvotteluissa. Mutta asioita joudutaan priorisoimaan,
ja toiveita on aina enemmän kuin valtion varoja.
Tämä on osunut karsittavien joukkoon, Muilu sanoo.
Muilu ei paljasta, millaista korotusta oikeusministeriö
on esittänyt, mutta hänen mukaansa palkkioiden tulisi
ainakin seurata indeksikehitystä, mitä ne eivät ole nyt
tehneet.
Myös valtiovarainministeriössä korotuspaineet ovat tuttuja.
– Valtiontalouden hyvin tiukat raamit tarkoittavat kuitenkin
niukkuuden jakamista, sanoo lainsäädäntöneuvos Jyri
Inha valtiovarainministeriön budjettiosastolta.
Inhan mukaan tuntipalkkion korotus esimerkiksi
120 euroon ja asiakohtaisten palkkioiden korotus vastaavassa
suhteessa tarkoittaisi noin miljoonan euron lisäkustannuksia
vuodessa. Yksityisille oikeusavustajille maksettavien korvaus-
ten määräraha on tällä hetkellä noin 75 miljoonaa euroa.
Inhan mukaan noin 70 prosenttia oikeusapumenojen
korotuksesta kohdentuisi tuntipalkkioihin, 20 prosenttia
asiakohtaisiin vähimmäispalkkioihin ja loppu turvapaikkaasioiden
asiakohtaisiin palkkioihin.
Inha pohtii, että niukkuudesta huolimatta tärkeinä pidettyihin
asioihin on kyllä aiemminkin löydetty rahaa: esimerkkinä
talous- ja velkaneuvonta, joka siirrettiin vuoden
alusta oikeusaputoimistoihin aiempaa paremman rahoituksen
turvin.
– Keskeistä on, että oikeusturva ei vaarannu, joten oikeusapupalkkioitakin
koskeva keskustelu voi nousta esiin jatkossa,
kun kehys- ja budjettipäätöksiä tehdään, hän sanoo.
MONI LUOPUNUT TURVAPAIKKA-ASIOISTA | Turvapaikanhakija
istuu Maahanmuuttoviraston puhuttelussa. Tulkkaus
on epäselvää, tilanne kuumottava ja stressaava. Hakija on
valmistautunut puhutteluun, mutta tositilanteessa yksityiskohdat
tahtovat unohtua. Voiko viranomaisiin luottaa? Mitä
heille uskaltaa kertoa?
Tällaisessa tilanteessa olisi valtavan suuri apu, jos vieressä
istuisi pätevä ja osaava avustaja.
Välttämättä ei kuitenkaan istu.
Ja jos istuu, hän osallistuu usein ilmaiseksi. Turvapaikanhakijat
ovat yksi oikeusapua tarvitseva ryhmä, jonka oikeusturva
on noussut erityisen polttavaksi huolenaiheeksi.
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun seurauksena heidän
oikeuttaan oikeusapuun rajoitettiin. Vuonna 2016 hallintovaiheen
oikeusapu säädettiin pääsääntöisesti julkisten