30 KESÄ Etelä-Suomen Sanomat Kesäravintolan ylimpiä ikkunoita koristavat lasimaalaukset. Punaisesta puulattiasta sen sijaan tulee mieleen vanha mummonmökki. Ravintolan takana käyskentelee aitauksessaan kaksi lammasta sekä Väiski-kukko kanalaumansa kanssa. Kotieläimiä on saaressa tänäkin kesänä. Väiski pörhistelee höyheniään ja kiekuu mahtavasti. Onni Kivinen ja Atte Suomela silittävät lampaita. –Annetaan niille ruokaa, pojat huutavat innoissaan ja lähtevät repimään ruohoa trampoliinin alta. Lampaat syövät tuliaiset mielellään. –Me ollaan täällä koko ilta, kertoo Atte mielissään. Seuraavaksi he juoksevat keinumaan. Energiaa pojilla näyttää riittävän. Luontopolku alkaa jyrkästä mäestä. Rollaattorin tai lastenrattaiden kanssa on turha haaveilla selviävänsä polusta. Aurinko paahtaa kuumana. Polku tuntuu lämpimältä paljaiden jalkojen alla. Polun reunat ovat täynnä mustikanvarpuja, kieloja, saniaisia ja maahan tipahtaneita männynkäpyjä. Metsässä leijailee taianomainen tunnelma. Suuret männyt varjostavat polkua juuri sopivasti. Ei tuntuisi yllättävältä, vaikka menninkäinen ryömisi ulos kannon alta maistelemaan polunvarrella kasvavien vadelmapensaiden marjoja. Reitti on merkitty puihin keltaisella maalilla. Merkkejä seuraamalla polulta on vaikea eksyä .Mäen yläpuolelta alkaa varsinainen viidakkoseikkailu. Oikealle kääntyvä polku näyttää kasvaneen umpeen. Pienellä raivaamisella villiintyneiden kasvien läpi kuitenkin pääsee kulkemaan. Matka jatkuu avaraan kuusimetsään, joka on täynnä kieloja. Puita on kaadettu sieltä täältä, jotta polulla olisi helpompi kulkea. Ne tuoksuvat vähän märiltä laudoilta. Moottoriveneen ääni kantautuu jostain kaukaa luontopolulle. Linnut laulavat ja tuuli pyörittelee puiden oksia lempeästi. Sammaloituneen puunrungon päällä kasvaa valtavasti ketunleipää. Neulaset ja kuusenkävyt pistelevät varpaita. Maa on niin pihkainen, että kaikki tarttuu jalkapohjiin kiinni. 3-vuotias Ronja Hukka tassuttelee kaikesta huolimatta polulla paljain jaloin. Hänen enonsa Eki Mujunen on päättänyt laittaa kengät takaisin jalkaan. –Jalat tulivat niin pihkaiseksi, että piti putsata ne kävyillä. He ovat monien muiden lapsiperheiden tavoin tulleet Onni Kivinen ja Atte Suomela hakevat ruohoa lampaiden syötäväksi. Hilla Kivinen leikkii trampoliinilla. Jarmo Lahtinen on Suvitähden kapteeni. nauttimaan kauniista kesäpäivästä Enonsaareen. Luontoseikkailulla heidän kanssaan ovat myös Ronjan äiti Heidi Hukka sekä hänen siskonpoikansa 4-vuotias Valtteri Vilska. Ronja on riemuissaan löytämistään vihreistä kävyistä. Metsässä on kuuma. Tuuli ei pääse puhaltamaan kunnolla puiden vuoksi. Kilometrejä on takana noin puolitoista, mutta maasto on ollut vaihtelevaa. –Me ollaan jaksettu aika hyvin kävellä näin pitkä matka, mutta nyt mua ainakin alkaa vähän väsyttää, sanoo Valtteri. Luontopolun kahden kilometrin taivallus on yllättävän raskas. Matka tuntuu paljon pidemmältä, kenties juuri hankalan maaston vuoksi. Luontoseikkailun jälkeen nelikko suunnittelee menevänsä uimaan. M/S Suvitähti II kaartaa pian satamaan. On aika jatkaa matkaa takaisin kaupunkiin. MITEN SAAREEN? Enonsaari ■ Palvelut: Enonsaaressa toimii kesäkahvila (A-oikeudet). Suljettu maanantaisin, avoinna muina päivinä aamusta iltaan. ■ Kahvilasta voi lainata mölkyn, petankin, beachvolleypallon, tikkataulun ja tikat. ■ Frisbeegolf-rata, jota laajennetaan kesällä 9-koriseksi. Grillauspaikkoja ja laavu, merkattu luontopolku (1,8 km), uimaranta. Vuokrattavia leirintämökkejä ja rantasauna (tilauksesta). ■ Yhteydet: M/S Suvitähti II liikennöi Enonsaareen muina päivinä paitsi maanantaisin. Lähdöt Lahden matkustajasatamasta. Suvitähden kyydissä pääsee myös Messilään. Enonsaareen voi tulla myös omalla veneellä (venepaikkoja). "Ei ole sitä kaupungin hälinää. Hannu Yrjölä Enonsaaren huvilassa on "ritarihuone".
ESS Kesalehti | 2015
To see the actual publication please follow the link above