ADVOK A AT T I / 3-2 018 23 laajakulma
”PLATFORM-PALVELUNTARJONTA LYÖ LÄPI.
JO NYT ON ALUSTOJA, JOILLA VOI
VALITA OMAN AVUSTAJAN TAI KERÄTÄ
ISOMMAN JOUKON ASIANAJAJIA
YHTEEN.”
Niin asianajajien kuin muidenkin kansalaisten tekoälyymmärrys
on Pölösen mukaan vielä luvattoman heikkoa.
– Innostusta ja halukkuutta löytyy, mutta tahtotaso ei
riitä. Tämän päivän sivistykseen kuuluu tietää tekoälystä
perusasiat. On kansalaisvelvollisuus ottaa asioista selvää.
Se on helppoa, koska tekoälykursseja on netti pullollaan,
Pölönen vinkkaa.
ALUSTATALOUS PIENENTÄÄ KULUJA | Yksi näkyvimmistä
muutoksista on toimistojen häviäminen tai ainakin pieneneminen.
Millenniaalit eivät näe lisäarvoa asiakkaiden ja työkavereiden
tapaamiselle toimistossa, sillä yhtä hyvin voidaan
tavata kahvilassa tai jutella verkon välityksellä. Asianajajaa ei
ehkä tavata lainkaan kasvokkain. Asiakirjoja varten ei tarvita
hyllymetreittäin mappeja, kun ne säilytetään pilvessä.
– Asianajajalla ei tarvitse olla omaa toimistoa ja töitä voi
hoitaa vaikka Argentiinasta. Millenniaalit matkustavat
tyypillisesti paljon, jolloin työt seuraavat mukana, Räihä-
Mäntyharju mainitsee.
Toimistojen koko pienenee myös siksi, että alustatalous
valtaa alaa. Vakituisen henkilökunnan sijaan aletaan muodostaa
projektiorganisaatioita.
– Meillä on vahva näkemys, että platform-palveluntarjonta
lyö läpi. Jo nyt on alustoja, joilla voi valita oman avustajan
ja kerätä vaikka isomman joukon asianajajia yhteen. Ydinjoukko
pyörittää toimistoja ja kerää tarvittaessa projektiin
tekijät. Asianajajan sosiaaliset taidot ja kyky markkinoida
itseään ovat yhä merkittävämpiä asioita. Alustatalouden
haasteeksi tulee se, miten nuoret juristit pääsevät ensimmäisiin
työpaikkoihinsa kerryttämään kokemusta, Melender ja
Räihä-Mäntyharju toteavat.
Jos toimisto kulkee mukana ja siirrytään alustatalouteen,
toimistojen kulurakenne muuttuu selvästi: enää ei tarvitse
maksaa yhtä paljon henkilöstökuluja, toimitilojen vuokria ja
muita kuluja. Jos asumiskuluissakin saa säästettyä asumalla
Helsingin sijaan vaikkapa Ilomantsissa, Tallinnassa tai Guatemalassa,
voi syntyä rajua hintakilpailua, kun osa toimistoista
pystyy tarjoamaan palveluita selvästi nykyistä edullisemmin.
TOIMISTOT MUUTTAVAT VERKKOON | Asiointi siirtyy muutenkin
verkkoon, kuten esimerkiksi pankkipalveluille on
käynyt. Oikeudellisia avustajia haetaan internetistä.
– Palvelun tarjonnassa ja hankinnassa on yhä oleellisempaa
helppous, digitaalisten palvelujen lisääntyminen sekä
eri vaihtoehtojen välillä valitseminen. Asiakaskokemuksen
merkitys kasvaa koko ajan, Räihä-Mäntyharju painottaa.
Nykyisillä palveluilla ei pitkälle pötkitä.
– Hakutoiminnot ovat heikkoja. Jos joku haluaa etsiä netin
kautta asianajajaa, kukaan ei erottaudu joukosta. Tässä olisi
paljon parannettavaa, Melender herättelee.
Muiden toimintaa tarkkailtaessa ei enää verrata itseä vain
oman alan kilpailijoihin, vaan katsantokantaa kannattaa laajentaa
ja hakea oppia muiden toimialojen toimintatavoista
sekä sovelluksista.
Etenkin millenniaalit ovat tottuneet saamaan verkon
kautta kunnollista palvelua hyvällä designilla.
– He eivät vertaa keskikokoisen firman mobiilisovellusta
samankokoisen kotimaisen firman sovellukseen, vaan
Facebookiin ja Uberiin. Referenssipisteenä ei siis ole enää
naapuri, vaan toisella puolella valtamerta oleva suuryritys,
Pölönen huomauttaa.
Asianajotoimistojen pahimmat kilpailijat eivät löydy
enää naapurikorttelista, vaan ne voivat tulla toiselta puolelta
maapalloa.
Miten kotimaiset toimistot kykenevät vastaamaan,
jos Amazonin ja Googlen kaltaiset massiiviset toimijat
tulevat Suomen markkinoille? Se ei vaadi kuin alustan,
jossa suomalaiset asianajajat tekevät töitä, mutta heidän
taustavoimanaan ovat suomalaisen toimiston sijaan nämä
globaalit toimijat.
Melender ja Räihä-Mäntyharju kehottavat kaikkia olemaan
hereillä ja valmiina reagoimaan tarpeen mukaan.
Samalla kun toimijoita voi tulla uusista suunnista, asiakasuskollisuus
vähenee entisestään; asianajoalalle käy kuten
pankki-, vakuutus- ja sähköalalle. Ei niilläkään aloilla ennen
vaihdettu firmaa kuin pakon edessä, mutta nykyisin on tyypillistä
kilpailuttaa palveluntarjoajat aika ajoin.
– Tämä tulee haastamaan liiton sääntelyä. Nykyisellään
toimialamme on erittäin säännelty. Mahdollistavatko meidän
sääntömme asianajoalan pysymisen mukana kilpailussa? Liitolla
on iso työ brändäyksessä, jotta asianajaja tuntuu asiakkaasta
yhä parhaalta valinnalta tarjoajien joukossa. Nyt on
aika pohtia perusteellisesti, kuinka kilpailukyky säilytetään
tulevaisuudessa, Melender painottaa.