8 ADVOK A AT TI / 3-2018 ajassa
LAIT JÄÄMÄSSÄ TEKNOLOGISEN
KEHITYKSEN JALKOIHIN
TEKNOLOGIAT kehittyvät sellaisella nopeudella, että lainsäädännön
on vaikea pysyä perässä. Tällä hetkellä on jopa vaikea
uskoa, että lainsäädäntö kykenisi vastaamaan teknisen
kehityksen tuomiin haasteisiin.
Tekoälyn tekemistä päätöksistä täytyy jonkun kuitenkin
kantaa vastuu. Vain lainsäädäntöä uudistamalla voidaan saada
selvyys oikeudelliseen tilanteeseen ja vastuukysymyksiin.
– Juridiikka laahaa pahasti jäljessä, myöntää Dittmar &
Indreniuksella työskentelevä tietosuojaan erikoistunut
asianajaja Iiris Kivikari.
Kivikari ja tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinne
ovat yhtä mieltä siitä, että lainsäädännön uudistamisen
kautta oikeudelliseen tilanteeseen ja vastuukysymyksiin
saataisiin selvyyttä.
– Jos vastuut eivät ole läpinäkyviä, ihmisille aiheutuu
pelkoa kontrollin menettämisestä. Selvä sääntely taas tuo
luottamusta, joten lainsäätäjän täytyy ehdottomasti selvittää
kysymykset oikeustieteellisen tutkimuksen kautta ilman
hätiköintiä, Pihlajarinne vaatii.
TEKSTI KATRI PAJUSOLA
Pykälä ry:n Studia Iuridica 2018 keskusteli Helsingin yliopiston
Tiedekulmassa huhtikuussa aiheesta Tekoäly ja oikeus.
LIITTO JULKAISI SUOSITUKSEN
HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ
EU:N YLEINEN TIETOSUOJA-ASETUS (General Data Protection
Regulation, GDPR) on 25.5.2018 lukien suoraan
sovellettavaa lainsäädäntöä koko EU:n alueella. Asianajajaliiton
hallitus on siihen liittyen antanut suosituksensa
asianajajien toimeksiantojen hoitamiseen liittyvien henkilötietojen
käsittelystä.
Koska liitto ei voi antaa sitovia ohjeita tietosuoja-asetuksen
tulkinnoista, nyt julkaistussa asiakirjassa on kyse
pelkistä suosituksista ja tarkemmat tulkinnat tulee tehdä
asianajotoimistoissa. Suositus ei sisällä asianajotoimistojen
työntekijöiden henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita
eikä muun muassa siitä syystä sovellu ainoaksi soveltamisohjeeksi
tietosuoja-asetuksen sisältämistä velvoitteista.
Asiakirja löytyy Asianajajaliiton Aada-aineistopankista.
Tekoäly muovaa oikeudenkäytön
tulevaisuutta
Tekoäly muuttaa maailmaa jo nyt. Helsingissä järjestettiin
kesäkuussa Legal Tech Con -konferenssi, jossa puhuttiin tulevaisuuden
juristeilta vaadittavista tiedoista ja taidoista sekä tekoälyn eettisistä
haasteista.
Tämän päivän juristien työssä asiakirja-, sopimus- ja due diligence
-automaatio tehostavat asianajotoimiston arkea ja
vapauttavat lainoppineet tekemään ihmisläheisyyttä vaativaa
työtä.
– Oikein käytettynä tekoäly voi parantaa yksilön oikeusturvaa,
koska algoritmit ovat päällisin puolin tarkasteltuna riippumattomia:
niillä ei toistaiseksi ole kykyä itsenäiseen ajatteluun tai oman
agendan luomiseen, kertoo oikeustieteen opiskelija ja Legal Tech Labin
koordinaattori Aapo Asp Helsingin yliopistosta.
Tekoälyavusteisten ohjelmien ja työkalujen käyttö päätöksenteossa
voi tuottaa myös haasteita yksilön oikeusturvan kannalta. Monimutkaisen
tekoälyn ja algoritmien sisäinen toimintalogiikka voi jäädä ihmisille
käsittämättömäksi.
– Kuinka voidaan luottaa päätökseen, jonka logiikasta ei ole varmuutta,
mutta jolla voi silti olla oikeudellisia seurauksia yksilölle? Pahimmassa
tapauksessa tämä epävarmuus voi syödä koko oikeuslaitoksen uskottavuutta,
Asp toteaa.
Legal Tech Con -konferenssin järjesti Helsingin yliopiston opiskelijavetoinen
projekti Legal Tech Lab, joka tutkii oikeusalan digitalisaatiota
ja pyrkii tuottamaan käytännönläheistä tietoa oikeusteknologian mahdollisuuksista
ja haasteista.
Legal Tech Lab on tehnyt myös kyselytutkimuksen teknologian
käytöstä juristien työssä. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta
Asp raottaa alustavista tuloksista nousseita teemoja.
– Varauksella voidaan sanoa, että tekoälyn kehityksen luomat työkalut
on otettu tai otetaan hyvin vastaan.
TEKSTI HANNA KAUPPINEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
”Kuinka voidaan luottaa päätökseen, jonka
logiikasta ei ole varmuutta, mutta jolla voi silti
olla oikeudellisia seurauksia yksilölle?”
OIKEUSPROSESSEJA KEVENNETÄÄN
VUODEN 2019 ALUSTA
YLEISTEN TUOMIOISTUINTEN oikeudenkäyntimenettelyjä
kevennetään vuoden 2019 alusta. Tuomioistuinten käsittelyaikoja
lyhennetään muun muassa joustavoittamalla
ratkaisukokoonpanoja koskevia säännöksiä. Videoyhteyden
käyttöä lisätään, mikä tehostaa tuomioistuinten työtä sekä
vähentää oikeudenkäyntien osapuolten matkustusta ja siten
myös oikeudenkäyntien kustannuksia.
Rikosasia voidaan käräjäoikeudessa jatkossa käsitellä yhden
tuomarin istunnossa, jos syytteessä tarkoitetusta teosta
voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta. Nykyisin
yhden tuomarin kokoonpanossa käsitellään enintään kahden
vuoden vankeudella rangaistavat rikokset.
Uudeksi vaihtoehdoksi käräjäoikeuteen tulee kahden
tuomarin kokoonpano. Yhden tuomarin kokoonpanoa
voidaan sekä rikos- että riita-asiassa vahventaa yhdellä
lainoppineella jäsenellä, jos se asian laadun, laajuuden tai
muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.