ADVOK A AT T I / 3-2 018 21 laajakulma
Millenniaalit
mullistavat työn
Toimistot kulkevat kassissa. Markkinoilla on erotuttava. Hintakilpailu on
oven takana. Töistä kisataan Googlen kanssa. Asianajajille aletaan antaa
tähtiluokituksia. Kyllä – työelämän murros muuttaa asianajajien työnkuvaa sekä
D
tapoja tehdä työtä.
TEKSTI SARI ALHAVA // KUVITUS KIIRA SIROLA
igitalisaatio ja tekoälyn kehittyminen
vievät osan asianajajan nykytöistä
ja mahdollistavat uusien työtapojen
käyttöönoton. Tällä vuosituhannella
täysi-ikäiseksi ehtineen
sukupolven, eli millenniaalien, astuminen
työelämään näkyy monin
tavoin suhtautumisessa työhön.
Asianajajaliitossa on pohdittu pitkään, miten asianajajien
työ muuttuu lähitulevaisuudessa. Tulevaisuustyöryhmä
on kokoontunut useita kertoja ja tavannut asiantuntijoita.
– Jonkinlainen näkemys alkaa jo olla. Julkaisimme raportin
kesäkuussa Tampereella liiton valtuuskunnan kokouksessa.
Esitimme siinä liiton hallitukselle toimenpideehdotuksia
tulevaisuuden haasteista selviämiseksi, kertoo
tulevaisuustyöryhmän jäsen, Asianajajaliiton pääsihteeri
Minna Melender.
Selkeä suuntaus on toimistojen arvojen merkityksen kasvu.
Työn merkityksellisyys ja työn sopiminen omaan arvomaailmaan
ovat keskeisiä perusteita työpaikan valinnassa.
– Tulevaisuuden työntekijät haluavat olla töissä sellaisessa
yrityksessä, jonka arvot he voivat jakaa. Asianajajien
perusarvot ovat sinänsä hyvät. Kyse on niiden tuomisesta
esiin ja erottautumisesta, Melender sanoo.
Arvojen kohtaaminen on noussut tärkeäksi. Palkkataso
ei olekaan isoin tekijä työtä valitessa, vaan se, onko työllä
merkitystä.
– Millenniaalit miettivät, onko tämä työ aikani arvoista
ja heijastaako tämä työ minua, selittää futuristi ja säveltäjä
Perttu Pölönen.
Työn ja vapaa-ajan välille haetaan tasapainoa. Millenniaalit
eivät suostu olemaan työvalmiudessa joka päivä aamusta
iltaan. Aikaa pitää jäädä perheelle, ystäville ja harrastuksille.
Mahdollisuus muuhunkin kuin työn orjuuteen houkuttelee
enemmän kuin lihava lompakko.
Arvojen näkyminen rekrytoinnissa ei riitä, sillä millenniaalit
ovat myös tulevaisuuden asiakkaita. Toimiston
arvojen välittyminen vaikuttaa siihenkin, mistä palveluja
halutaan hankkia.
Tulevaisuudessa asiakkaiden kulutustottumusten ja
markkinoinnin ymmärrys merkitsevät entistä enemmän,
kun kilpailu kovenee, ja siinä pärjääminen edellyttää muista
erottautumista.
– Markkinointi tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja erilaisten
verkostojen kautta. Kotisivutkin alkavat pian olla
vanhanaikainen markkinointikanava, Melender sanoo.
Vaikka verkostoitumisen ja sosiaalisten taitojen merkitys
kasvaa, kaikkien juristien ei tarvitse tulevaisuudessakaan
olla ekstroverttejä asiakaspalvelueksperttejä. Erilaiset
persoonat mahtuvat joukkoon ja tiimeissä tarvitaan monenlaisia
vahvuuksia.
– Asiakashankintaa hoitavat luontevasti ne, joilla on
vahvat ihmissuhdetaidot. Jonkin alan asiantuntija voi
hoitaa tonttinsa ilman, että hänen tarvitsee välttämättä
edes tavata asiakkaita. Toki jokaisen on pystyttävä
sen verran markkinoimaan itseään ja osaamistaan, että
pääsee osaksi työryhmiä, toteaa Asianajajaliiton varapuheenjohtaja
ja tulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja
Hanna Räihä-Mäntyharju.
ASIANAJAJA TULKITSEE JA ANALYSOI | Digitalisaation on
pelätty vievän töitä, ja osittain näin varmasti tapahtuukin.
– Jotkut työt siirtyvät koneille, mutta ihmistyön merkitys
pysyy. Asianajajan työssä tulee korostumaan kyky
hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi on kyettävä tulkitsemaan
koneen tarjoamaa analyysia ja ymmärtämään,
mikä sen merkitys on kokonaisuuden kannalta, Räihä-
Mäntyharju sanoo.
Tekoäly pystyy tekemään muutamissa sekunneissa rutiiniluontoisia
töitä, joihin ihmiseltä kuluisi koko päivä.
Onkin selvää, että sitä tullaan hyödyntämään työelämässä
niin paljon kuin mahdollista. Tätä ei kuitenkaan kannata
pelätä, vaan nähdä sen hyödyt.
– Automaatio iskee ensimmäiseksi töihin, joissa kukaan
ei tunne olevansa parhaimmillaan. Asianajajien resurssit
vapautuvat inhimilliseen, ihmiselle tähdellisempään työhön.
Ihmisten omat taidot ja kyvyt pääsevät paremmin
esiin, Pölönen uskoo.