riski tulevaisuuden kannalta, koska kyllä merenkulunkin
toimintaympäristö muuttuu. Robotiikka ja automatiikka ja
ihmisten reaktiot niihin tulevat väkisinkin vastaan. Tällä
tavalla johdettu henkilöstö ei ole valmis minkäänlaisiin
muutoksiin.
– Kun tiedetään, että syväjohtamisen kulmakivet
toimivat, niin myös ihmiset toimivat. Nyt pitäisi nopeasti
johtamiskulttuuriin vaikuttaa, jotta luodaan myös
muutokselle edellytykset. Ne muutokset, jotka ovat jo
näkyvissä, niin vaikutukset ovat todella hankalia ja
arvaamattomia. Ne voivat johtaa pahoihin yhteenottoihin
henkilöstön ja työnantajan välillä. Muutos on todella
tärkeää tulevaisuuden kannalta.
Tommi
– Se kehittämisen halun sytyttäminen on kaiken A ja O.
Sen oivalluksen, että johtamistaito on opittavissa oleva
taito kuten muidenkin. Johtamista voidaan ja pitää oppia.
Tunnistetaan, että toimintaympäristön vaatimukset ovat
muuttuneet ja ne vaativat merimiehiltä toisenlaista
johtamisotetta. Jos tuntuu, että se hengästyttää ja kuor-mittaa
merenkulun esimiehiä, niin hyvät johtamiskäytän-nöt
ja -työkalut helpottavat. Ei ole tarkoitus tarjota mitään
liian teoreettista ja vaikeasti sovellettavaa mallia, vaan
lisätä yhteistä ymmärrystä ja tarjota yhteistä suuntaa ja
kieltä toimia entistä paremmin. Se edistää esimiesten
omaa hyvinvointia, kun asiat sujuvat helpommin ja
tuloksellisemmin.
Vesa
– Jos puhutaan kulttuurin muutoksesta, niin ei voi
kuitenkaan huiputtaa itseään, että se menisi hetkessä läpi.
Nämä ovat isoja ja aikaa vieviä juttuja, vaikka asioihin
panostettaisiin oikeasti kunnolla. Jos panostetaan
puolittain, niin tulos ei ole sitäkään. Tämä on vähän näitä
Tami Tammisen juttuja, mutta 90 prosentin panostuksella
saat 10 prosentin tuloksen. Kulttuurin muutos on hirmu
haastava asia ja siinä pitäisi ihmisten sitten olla vahvasti
talkoissa mukana.
VOIKO JOHTAMISTAITOA
KEHITTÄÄ YKSILÖLLISESTI?
Tommi
– Kyllä voi. Johtamistaitoja on kehitetty Suomessa
Teollisuuden Työnjohto-Opiston puolesta 1940-luvulta
lähtien. Sotien jälkeen johtamistaitojen kouluttaminen oli
hyvin mekaanista ja luonteeltaan paikoitellen jopa
koirakoulunomaista. Tänä päivänä johtamisen kehittäjiä
löytyy todella paljon ja johtamistaitoja opitaan monimuo-toisesti.
Johtamiskäsitykset ovat myös viilautuneet
vuosikymmenten saatossa, joten vanhentuneet menetel-mät
ja sisällöt eivät toimi samankaltaisesti kuin aikaisem-min.
Luonnollisesti armeija on ollut hyvä kenttä johtamis-taitojen
kehittämisessä. Sitten kun mietitään, että mikä
edelleen tänä päivänä johtamisen kehittämistä hieman
riivaa on se, että sitä pitäisi saada yhteiskunnan eri
osa-alueille osaksi peruskoulutusta. Se on sellainen, johon
on tällä vuosituhannella herätty. 1990-luvulla opetushalli-tus
16 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
hyväksyi Johtamisen erikoisammattitutkinnon, joten
johtamisen kehittäminen on tunnustettu virallisella
tasolla suhteellisen vähän aikaa sitten.
Vesa
– Jos tähän mentäisiin syvemmälle, niin ensin pitäisi
määritellä mitä johtamistaito on. Pitääkö se laajasti
sisällään kaiken mitä johtaja tekee vai osan siitä. Tässä
kohtaa johtamistaito voitaisiin nähdä näin, että ne ovat ne
ihmisten johtamiseen liittyvät kyvyt. Väitän, että johta-mistaitoa
voi kehittää ainoastaan ja vain yksilöllisesti,
koska me olemme kaikki erilaisia ihmisinä. Meillä on
täysin erilainen kokemuspohja ja tausta, niin kuinka
voitaisiin kaikille massamaisesti samaa asiaa viedä. Ei
tunnu todennäköiseltä. Tämä on haasteellista, koska
johtamisen kehittäminen vie resursseja. Se täytyy antaa
yksilöllisesti se tuki. Sitten, jos saadaan jokaiselle