FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15
A
suomalaisilla laivoilla
vielä kriittisempi johtamiskäytäntöjen suhteen kuin
johtajat itse. Kuitenkin kun puhutaan ihmisten johtamises-ta
niin tärkeintä on, että miten ihmiset itse kokevat
johtamisen, eikä se miten johtajat kokevat johtavansa.
Tässä on kohtuullisen korkea ero siinä, miten miehistö ja
päällystö kokevat johtamisen. Tulos on normaali, mutta ei
sitä voi sivuuttaa.
– Jos tuloksia verrataan syväjohtamisen ja kymmenien
tuhansien esimiesprofiilien näkökulmasta, niin meillä on
aika pätevä kuva siitä, mitä on hyvä johtamiskäyttäytymi-nen.
Suomalaisesta johtamisen keskiarvosta viisinumeroi-sella
asteikolla ollaan noin puolen numeron päässä. Se
valitettavasti tarkoittaa, että merenkulun johtamiskulttuu-ri
on jälkijunassa. Sitä pitäisi kehittää, että päästäisiin
edes suomalaisen keskiarvon tasolle.
Tommi
– Jatkona tuohon johtamisen kehittämisen tarpeeseen
lisäisin, että laiva on työyhteisönä hyvin ainutlaatuinen.
Ihmisläheiselle johtamistavalle on ollut tarvetta jo
pidempään sekä työelämässä toimiville että opintojaan
käyville. Olennainen tutkimuslöydös on, että tunnistetaan
laajempi tarve johtamistaidon kehittämiselle.
– Asiakastyö tulee aina ensin ja se on onnistuttu
saamaan merenkulussa erinomaiselle tasolle. Riittävästi
ei ole jokaisessa tilanteessa kiinnitetty huomiota henkilös-tön
hyvinvointiin. Hyvällä johtamisella pystyttäisiin
lisäämään työssä viihtyvyyttä ja hyvinvointia, mikä vielä
enemmän heijastuisi myönteisellä tavalla asiakastyöhön.
Nämä eivät ole tärkeitä ainoastaan asiakkaiden keskuu-dessa,
vaan kaikkien eri toimijoiden keskuudessa.
Aikamoinen moniottelija nykypäivän merenkulkija on, kun
mietitään niitä vaatimuksia ja odotuksia, joita häneen
kohdistuu. Hyvin eri taustan omaavien henkilöiden kanssa
pitää kyetä onnistuneeseen vuorovaikutukseen. Jos siinä
on tottunut sellaiseen morsetustyyppiseen viestintään,
niin ei se vain toimi. Se aika on mennyt aikoja sitten
ohitse.
Vesa
– Julkisuudessa on nyt ollut ilmavoimien everstin kyseen-alainen
käyttäytyminen humalassa, mutta se oli käytäntö
selvinpäin ennen vanhaan. Sitä se johtaminen on ollut.
Mitä enemmän sait latvaräjähdyksiä, niin sitä jämäkämpi
johtaja olit. Sitä me kaikki ollaan tässä korjaamassa.
Kaukaa ollaan tultu ja toivottavasti päästään vielä
eteenpäin. Pelisäännöt ja perusrajat pitävät olla kaikille
samat.
– Asiat toimii ja oletettavaa on, että management
-johtaminen on paremmassa kunnossa kuin ihmisten
johtaminen. Kulttuuri näyttää siltä vanhemmalta johtamis-kulttuurilta,
jossa kontrollilla on aika vahva osuus.
Ihmisiä ei hirveästi kannusteta itsenäiseen ajatteluun,
vaan he tekevät niin kuin on käsketty. Tässä on nyt suuri
MINKÄLAISIA AJATUKSIA KYSELYTUTKIMUKSEN
TULOKSET HERÄTTÄVÄT?
Vesa
– Merimiesjohtamisesta on tehty aiempaa tutkimusta ja
siitä on raportoitu alan lehdissä. Tässä on myös ollut
yhteisö arvioimassa näitä tuloksia ja kaikki nämä vahvis-tavat
toisiaan. Ei ole ristiriitaa siitä, miten tämä asia
näyttäytyy. Tulokset ovat otannan kannalta merkittäviä ja
selkeitä. Muutosjohtamisen lähtökohdasta kaksi kolmas-osaa
haluaa muutosta ja yksi kolmasosa ei, mutta kaikki
tiedostavat sen tarpeen.
Tommi
– Tutkimustulokset ovat luotettavia ja niihin kannattaa
nojata. Kun ollaan käyty keskustelua työryhmässä, jossa
kaikki oleelliset tahot ovat olleet edustettuina, niin
yksimielisyys on ollut lähes liikuttavalla tasolla. Kyllä
siellä ykskantaan todettiin, että tämä on tilannekuva ja jos
olisi ollut erimielisyyttä, niin se olisi tullut esille. Oli
korkea aika, että tutkimuksen myötä tunnistettiin tarve
kehittää merenkulun johtamistaidon kouluttamista ja
myös saatiin keskeiset edustajat keskustelemaan koko-naistarpeesta
saman työpöydän ääreen.
Vesa
– Tulin juuri suoraan henkilöstöjohtamisen tuottavuuden
2018 raportin julkistamistilaisuudesta. Ne ovat dramaatti-sia
ne erot, mitä hyvin tai huonosti johdettu työyhteisö
tuottaa. Jos ajatellaan käyttökatetta, niin ero on jopa
kuusinkertainen ja kyllä tämä sama pätee myös merenku-lussa.
Eli se kaikki tieto mitä meillä on viittaa siihen, että
jos panostetaan johtamisen kehittämiseen, niin panoste-taan
oikeaan asiaan. Se perustuu niihin näkökulmiin,
jotka kaikki tietävät oikeiksi. Eli luottamuslähtöiseen
johtamiseen, joka mahdollistaa myöhemmin sitten
ihmisten aidon motivoinnin.
MITKÄ OVAT TUTKIMUKSEN TÄRKEIMMÄT
LÖYDÖKSET?
Vesa
– Nämä tulokset osoittavat kiistatta, että kun päällystöltä
kysytään, niin 40 prosenttia on täysin samaa mieltä ja yli
20 prosenttia osittain samaa mieltä, että kulttuurin
muutokselle on tilaus ja tarve. Yhtä selvä asia on, että
tämän tyyppisissä asioissa meillä on aina oppositio.
Merenkulussa on tällä hetkellä hyviä johtajia ja erinomai-sia
johtajia. On ihan loogista, että tämänlainen henkilö
näkee ympäristössään hyvää toimintaa ja ajattelee, että ei
tässä mitään hätää ole. Se on ihan ymmärrettävää.
Kriittinen enemmistö on kuitenkin vahvasti kehittämisen
puolella.
– Toinen tärkeä ja merkittävä tulos on, että miehistö on