Työuraeläkkeelle pääsee vain tiheän seulan läpi Teksti: Riitta Gullman, Työeläkevakuuttajat Tela Helmikuussa 2018 Suomen eläkevalikoimassa on uusi osa: työuraeläke. Se tuo vuosikymmenet raskasta työtä tehneelle työntekijälle periaatteessa reitin eläkkeelle vähän ennen vanhuuseläkeikää. Mutta siinä matkassa on monta mutkaa, ja monesta mutkasta voi ajaa ulos. Työuraeläkkeestä puhuttiin työn sankarien eläkkeenä, kun sitä eläkeuudistuksen yhteydessä muutamia vuosia sitten sorvattiin. Ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkeyhtiö Varmasta huokaa. ”Minusta sitä nimitystä ei pitäisi käyttää työuraeläkkeestä. Työn sankareita on Suomessa paljon, mutta vain harvat heistä tulevat saamaan työuraeläkettä. Lakiin kirjoitetut eläkkeen kriteerit ovat nimittäin hyvin tiukat.” Ja sitä ne ovat. Tiukka raja: 38 vuotta raskasta työtä Työuraeläkettä hakevalla on oltava takanaan vähintään 38 vuotta raskaassa työssä. Käytännössä siis koko työura raskaassa työssä: päätoimisesti, ympäri vuoden, ilman pitkiä katkoja. Tilapäinen työttömyys ja korkeintaan kolme vuotta perhevapailla sallitaan. Hakijan pitää olla ensi alkuun vähintään 63-vuotias. Hänellä pitää olla voimassa oleva työsuhde tai sen päättymisestä saa olla korkeintaan vuosi. Lisäksi hänellä pitää olla lääkärin toteama sairaus, joka alentaa hänen työkykyään pysyvästi. Sairauspäivärahan maksimiajan, 300 päivää, täyttymistä ei kuitenkaan edellytetä. Koko työura puntarissa Työuraeläkepäätöstä tehtäessä arvioidaan siis ihmisen koko työuraa, ja nimenomaan hänen työtehtäviensä sisältöä. Tämä on olennainen ero työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattuna. Työuraeläkkeen myöntämistä pohdittaessa ei nimittäin saa arvioida sitä, kuinka paljon juuri tämä eläkettä hakeva Matti tai Raili on vuosikymmenien 28 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2017 aikana työssään kuormittunut. Sen sijaan eläkeratkaisijoiden on pohdittava sitä, miten kuormittavia Matin tai Railin tekemät työt ovat itsessään olleet – on niitä tehnyt kuka tahansa. Yksittäisen ihmisen ominaisuuksia, ikää, sukupuolta tai omaa kokemusta työn kuormittavuudesta ei saa päätöstä tehtäessä ottaa huomioon. Ainoastaan työn sisältö ratkaisee. Mikä on raskasta työtä? Mikä sitten on raskasta työtä? Sitä ei laissa suoraan sanota. Siinä ei luetella raskaita ammatteja, vaan raskaan työn piirteitä. Niitä kuvataan kuusi. Laki puhuu ”rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työstä”, jonka pitää sisältää ”merkittävässä määrin” vähintään yhtä näistä piirteistä. Ne ovat 1. suurta lihasvoimaa edellyttävä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä, 2. hengitys- ja verenkiertoelinten erityisen voimakasta kuormittumista, 3. kuormittavia ja hankalia työasentoja, 4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia, toistuvia työliikkeitä tai liikkeitä, jotka vaativat käsien puristusta, kiertoa ja voimaa, 5. erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ, 6. jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä tehtävä, jossa on korkea tapaturmariski tai väkivallan uhka. Työtä arvioitaessa otetaan näiden huomioon myös lisätekijöitä. Niitä on viisi: poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai muuten kuormittava vuorotyö, toistuvat pitkät työvuorot ja yrittäjillä ympärivuorokautinen sidonnaisuus tuotantoeläimiin. ”Kuormittavia piirteitä on mahdollisesti esimerkiksi rakennustyössä, pelastusalan ammateissa ja vaativissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa”, Jukka Kivekäs puntaroi. ”Kannattaa lukea laissa määritellyt raskaan työn piirteet ja miettiä, miten paljon niitä on omissa työtehtävissä ollut”, Kivekäs vinkkaa työuraeläkettä havittelevalle. Valmistaudu, jos haet työuraeläkettä Työuraeläkettä voi hakea syksystä 2017 lähtien. Ensimmäiset työuraeläkkeet voivat alkaa 1.2.2018. Jos haluat hakea työuraeläkettä, tee joitain etukäteisvalmisteluja. Tarkista ensinnäkin, että olisit siihen oikeutettu. Onhan takana vaadittavat 38 vuotta raskasta työtä? Eikä liikaa jaksoja, jolloin et ole ollut töissä – siis raskaassa työssä? Selvä. Sitten seuraavaan vaiheeseen. Käy läpi kaikki työsuhteesi alusta saakka ja mieti, millaisia työtehtäviä olet kussakin tehnyt. Valmistaudu kuvaamaan työarkeasi vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Mitä töitä teit 80-luvulla? Entä 90-luvulla? Kuuluiko työhösi esimerkiksi paljon nostamista? Miten usein? Miten painavia taakkoja? Hankalia työasentoja? Millaisia? Teitkö yötyötä? Miten usein? Tarvitaan konkreettisia asioita. Kirjaa niitä ylös, että pystyt kertomaan niitä työterveyshuollon haastattelussa.
RVL | No2 • 2017
To see the actual publication please follow the link above