Page 29

RVL | No2 • 2017

Näin työeläkeyhtiössä tehdään eläkeratkaisuja Eläkepäätöksen tekeminen työeläkeyhtiössä perustuu hakemukseen ja siihen liittyviin lausuntoihin. Ratkaisuja tekemässä on koko joukko ihmisiä: kullakin on oma roolinsa. Esimerkkinä tässä on työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittely. Ensi syksynä ratkaistavaksi tule työuraeläkehakemuksia. Ne käsiteltäneen pääpiirteissään samalla tavalla. Hakemusten ja sitä tukevien lausuntojen sisältö on toki erilainen. Ja kun työkyvyttömyyseläkehakemusten lääketieteellisessä arvioinnissa asiantuntijalääkäri katsoo hakijan sairauksia, työuraeläkehakemuksissa hän tarkastelee hakijan koko työuraa. Tietojen täydentäminen vie aikaa Kun ihminen hakee ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä, työeläkeyhtiöön tulee hakemuksen mukana keskimäärin viisi lausuntoa. Niistä ilmenee se, mitä hakijan terveydentilasta on kirjoitettu sairauspäivärahakauden aikana. Alkajaisiksi dokumentit kokoaa eläkekäsittelijä. Hän pyytää niitä vielä lisää: yleensä tarvitaan ainakin kuvaus hakijan työn sisällöstä viimeisimmältä työnantajalta. Kelalta tulee lisäksi tietoja sairauspäivärahakaudelta. Kun tarvittavat dokumentit on saatu työeläkeyhtiöön – se voi kestää jonkin aikaa – eläkeratkaisija alkaa käydä niitä läpi. Hän tekee niistä yhteenvedon ja esittelee eläkehakemuksen. Asiantuntijalääkäri muodostaa kokonaiskuvan Nyt seuraa hakemuksen lääketieteellinen arvio. Työeläkeyhtiön asiantuntijalääkäri, vakuutuslääkäri, käy läpi eri hoitavien lääkärien lausunnot ja arvioi eläkehakemuksen niiden perusteella. Työuraeläke tiiviisti • työuraa oltava vähintään 38 vuotta päätoimisesti raskaassa työssä, ilman pitkiä taukoja • työkyvyn oltava alentunut • hakuhetkellä on oltava voimassa oleva työsuhde tai korkeintaan vuosi viimeisen työsuhteen päättymisestä • työuraeläke on hieman pienempi kuin työkyvyttömyyseläke • työuraeläkkeen rinnalla voi tehdä työtä. Ansaita saa n. 740 € kuukaudessa. • alkaa syksyllä 2017, ensimmäiset eläkkeet alkavat 1.2.2018 • määräaikainen eläke, joka päättyy vanhuuseläkkeeseen • ensimmäiset hakijat (1955 syntyneet) ehtivät olla työuraeläkkeellä korkeintaan 3 kk ennen siirtymistään vanhuuseläkkeelle • kun siirtymäkausi on ohi 2025, työuraeläkettä voi saada korkeintaan 2 vuotta Pelkkien paperien varassa päätöksiä ei kuitenkaan tehdä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa lausuntoja on yleensä eri alojen erikoislääkäreiltä: esimerkiksi ortopediltä, fysiatrilta ja työterveyslääkäriltä. Jokainen heistä on tavannut hakijan. Jokainen kuvaa hakijan tilannetta oman erikoisalansa näkökulmasta. Asiantuntijalääkäri rakentaa näistä yksittäisistä lausunnoista yhden kuvan. Hän etsii kaikista lausunnoista faktoja, löydöksiä. Mitä diagnooseja on tehty? Miten ne on tehty? Mitä samansuuntaista eri lausunnoissa on? Lääkärien rooleissa on tässä eroa. Hoitava lääkäri arvioi potilaansa toimintakykyä. Asiantuntijalääkäri soveltaa lakia: hän arvioi sitä, mikä on hakijan toimintakyky suhteessa työkykyyn. Hänellä ei ole eikä saa olla hoitosuhdetta hakijaan. Päätökset tekee ryhmä Asiantuntijalääkärin jälkeen hakemus siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Eläkelaskija laskee, paljonko hakija saa eläkettä, jos päätös on myönteinen. Sitten onkin päätöksenteon vuoro. Siihen osallistuu eläkeratkaisijoita, juristeja, korvauskäsittelijöitä ja asiantuntijalääkäri. Siten varmistetaan, että päätösten linja pysyy yhdenmukaisena. Yksittäisen hakijan tapausta myös verrataan aiempiin. Tällä koetetaan varmistaa se, että ratkaisut olisivat samanlaisia kaikille samassa tilanteessa oleville ihmisille. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen koko kierrokseen kuluu aikaa keskimäärin noin kaksi kuukautta. Suurin osa ajasta kuluu erilaisten papereiden odotteluun. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2017 29


RVL | No2 • 2017
To see the actual publication please follow the link above