Ikääntyvilläkin on kehityshaluja... tamisessa ja ikäkysymyksissä pitäisi katsoa koko elinkaarta ja kaikkia ikävaiheita. Kultalahden mukaan monesti tahtoo käydä niin, että nuorten ja ikääntyneiden väliin jäävä porukka jää unholaan. – Isoimmat muutokset toki löytyvät ääripäistä. Kun ihminen ikääntyy, työhyvinvointiin liittyvät vaatimukset muuttuvat. Nuorissa taas kiinnostaa se, mitä tapahtuu, kun he tulevat koulun penkiltä työmarkkinoille. Ikäohjelmilla ylläpidetään työkykyä Sataa pientä ja keskisuurta yritystä tutkinut Kultalahti tuntee ikäohjelmat. – Niissä pyritään ymmärtämään tietylle ikävaiheelle tyypillisiä haasteita. Tutkimissani yrityksissä ikäkeskusteluun liittyy vahva työhyvinvoinnillinen näkökulma, Kultalahti kertoo. Hänen mukaansa ikäkeskusteluissa mietitään työn luonnetta ja sitä, pitäisikö pääpainon olla työkyvyn ylläpitämisessä. Vaihtoehtona ovat ratkaisujen etsintä sen jälkeen, kun työkyky on alentunut pysyvästi tai väliaikaisesti. – Ratkaisuissa pitäisi kunnioittaa työntekijän odotuksia ja arvoja sekä säilyttää työtehtävät mielekkäinä. Jos ikääntynyt työntekijä ei ole enää kehityshaluinen, työtä voidaan Kultalahden mukaan muokata sisällöllisin keinoin. Eläkeläisillekin on käyttöä – Eläkkeelle jäävistä ajatellaan usein, että he ovat päivätyönsä tehneet. Eläkeläisiä palkataan kuitenkin osa-aikatyöhön, joissa tehdään ”toimistomummotyyppisiä” tehtäviä. Tämä viittaa siihen, että he tekevät jotakin ikään, eivät perustehtävään liittyvää työtä. Annetaanko suomalaisilla työmarkkinoilla työmahdollisuuksia ikääntyneille työhaluisille? 20 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2017 – Itse työskentelen parhaillaan samassa projektissa ihmisen kanssa, joka on jäänyt ”normaalista päivätyöstä” eläkkeelle, mutta on pirteämpi kuin moni meistä nuoremmista. Ihmiset löytävät keinoja jatkaa työssä, jos heillä on vahva työn tekemisen ja kehittymisen halu. Ihmiset löytävät keinoja jatkaa työssä, jos heillä on vahva työn tekemisen ja kehittymisen halu.
RVL | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above