Page 13

Qualitor 1 • 2015

Lastensuojelun asiakasmäärä kasvaa. Uusi laki edistää ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuutta, jotta perheet pärjäisivät, ja esimerkiksi huostaanotot vähenisivät. 1/2015 Qualitor 13 siaalisen kuntoutuksen kokonaisuuden nuoren tarpeiden mukaisesti. Omatyöntekijä pyrkii työskentelemään siten, ettei työhön tai koulutukseen liittyviä keskeyttämisiä tule. Nuoren tarvitsema sosiaalinen kuntoutus voi olla arkielämän taitojen oppimista tai koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua ennen niissä aloittamista tai aloittamisen jälkeen. Kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihde- ja tai mielenterveyshoito. Tavoitteena on vahvistaa nuoren saamia onnistumisen kokemuksia. LAISSA ON MYÖS säädetty ohjausvelvoite sen varalta, että palvelusta olisi apua ja tukea, mutta henkilö ei ole itse tiennyt lähteä sitä hakemaan. Hyvää palvelua on, että viranomainen antaa ohjausta ja tarvittaessa ottaa suoraan yhteyttä esimerkiksi kunnan perhepalveluihin, jos asiakkaan kanssa näin sovitaan. Ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus on laissa säädetty muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille, opetustoimeen, liikuntatoimeen sekä poliisille ja työ- ja elinkeinoviranomaisille. Myös Kela on velvollinen ohjaamaan asiakasta ja sopimaan tarvittaessa neuvotteluja. Toimeentulotuen siirtyessä vuonna 2017 osittain Kelan hoidettavaksi on yhteistyön toimivuus entistä tärkeämpää. Jotta asiakas voisi itse osallistua mahdollisimman hyvin oman tilanteensa arviointiin ja arvioida myös, mitkä palvelut soveltuisivat tilanteeseen parhaiten, hänen on saatava riittävästi tietoa. Palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä asiakkaalle on kerrottava ymmärrettävällä tavalla, mihin hänellä on oikeus. Jos asiakas tarvitsee samanaikaisesti palveluja esimerkiksi terveydenhuollosta, on myös terveydenhuollon henkilöstön osallistuttava pyynnöstä arvion tekemiseen. Kun toinen viranomainen ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä yhdessä asiakkaan kanssa, on hyvä samalla kertoa, mihin yhteydenotto johtaa. Riippumatta siitä, mitä kautta tieto sosiaalihuoltoon tulee, toimintamalli on aina sama. Kiireellinen avun tarve selvitetään välittömästi. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jonka aikana selvitetään, mitä kaikkia palveluja mahdollisesti tarvitaan. Jos palveluja tarvitaan, asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä. Palvelut on järjestettävä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Kiireellisissä tapauksissa palvelu on saatava viipymättä, ja muulloinkin ilman aiheetonta viivytystä. Ilman erityistä perustetta palvelun saaminen ei saa kestää yli kolmea kuukautta. Asiakkaan etu toteutuu usein heikoiten niiden kohdalla, jotka eivät itse kykene apua hakemaan. Lailla pyritään turvaamaan myös näiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuus. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla päätöksiä tehdään yhdessä eri viranomaisten kanssa. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja voi tarvita useiden eri tahojen palveluja kotiutuessaan sairaalasta. Myös muissa tapauksissa viranomaisten on oltava yhteydessä tarvittaviin tahoihin. Se vaatii toimintakulttuurin muutosta, joka voi viedä oman aikansa. LAKIIN KIRJATUT hyvät käytännöt toimivat jo monin paikoin, eivätkä esimerkiksi omatyöntekijät tai palvelutarpeen arviointi ole mitään täysin uusia asioita. Monet kunnat ovat lähteneet satsaamaan matalan kynnyksen palveluihin ja ehkäisevään työhön jo ennen lakimuutosta. Kun talous on tiukilla, onkin taloudellisesti järkevintä pyrkiä vähentämään kalliiden korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Esimerkistä käy uuden lainkin edellyttämä panostus lapsiperheille suunnattaviin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Jos sijoitettujen lasten määrä saadaan esimerkiksi kotipalvelun saatavuutta edistämällä laskemaan edes viidellä tuhannella, muutos vähentää sosiaalitoimen kuluja 200 miljoonalla eurolla. ISTOCKPHOTO


Qualitor 1 • 2015
To see the actual publication please follow the link above