Page 9

ProTerveys | No1 • 2017

Pro terveys 9 Potilaan kohtaamisen ja ammatillisen vuorovaikutuksen oppimiseen tarvitaan uusia menetelmiä, unohtamatta vanhoja hyväksi havaittuja. Eräässä potilasohjauksen opetuksen kehittämisprojektissa opiskelijat kokivat antoisana opiskella sairaanhoitajan ja potilaan ohjauskeskustelua videoneuvottelun kautta (Salminen ym., 2016). He kokivat oppivansa potilaan kohtaamisesta enemmän kuin harjoittelussa, koska pystyivät keskittymään tilanteen seuraamiseen ja analysoimiseen. Havainnointitutkimusten mukaan opiskelijat sanovat huomioivansa potilaan hyvin. He esimerkiksi tervehtivät ja katsovat potilasta silmiin. Kun tilanteita kuvataan videolle, näin ei aina tapahdukaan. Opiskelijoiden pitäisikin päästä esimerkiksi videoiden avulla analysoimaan omaa toimintaansa. Potilaiden osallistaminen näihin tilanteisiin koetaan haastavaksi. On kuitenkin havaittu, että potilaat tulevat mielellään mukaan ja haluavat olla opettamassa opiskelijoita (Koskinen, 2016; Suikkala ym., 2016). Kun tarkastelee ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisprojekteja, huomaa niiden kohdistuvan pääasiassa opetuksen tai hoidon teknologiaan, mutta ei juurikaan potilaan hyvään kohtaamiseen tai vuorovaikutustaitoihin. Tämä kuvastaa hoidon teknologia- ja tehtäväkeskeisyyttä. Aika ajoin voi kysyä, onko hoitamisen ydin hukassa, vaikka puhumme potilaskeskeisestä hoitotyöstä. Potilaan tärkeä rooli hoitotyön koulutuksessa Terveyspalveluiden käyttäjien roolia hoitotyön koulutuksessa tulee edelleen vahvistaa. Kun tutkitaan potilas-opiskelijasuhdetta, (Suikkala, 2007, Koskinen 2016) potilailla ja opiskelijoilla ovat jossakin määrin erilaiset näkemykset. Potilaat odottavat opiskelijoilta hoitoteknisen osaamisen sijaan vuorovaikutusta, läsnäoloa ja kuuntelemista. Opiskelijat tiedostavat tämän, mutta usein heidän on helpompi opiskella hoitotyön tehtäviä kuin asettua yhteystyösuhteeseen potilaan kanssa. Potilaat jäävätkin opiskelija-potilassuhteissa helposti hoidon vastaanottajiksi tai toiminnan kohteiksi sen sijaan, että osallistuisivat aktiivisesti oman tilanteensa asiantuntijoina oppimisprosessiin. Potilaan roolia oppimisessa voidaan vahvistaa, kun siirrytään potilaasta oppimisesta potilaan kanssa oppimiseen. Hyviä kokemuksia on saatu harjoittelusta opiskelijamoduulissa, jossa opiskelijatiimi hoitaa itsenäisesti ennalta sovittuja potilaita ohjaajan seuratessa taustalla, niin että hän tarvittaessa varmistaa ja tukee opiskelijoita hoidossa (Manninen, 2014).Opiskelijamoduulissa itsenäisesti toimiessaan opiskelija pääsee luontevaan vuorovaikutussuhteeseen potilaan kanssa ja potilaan osuus oppimisprosessissa vahvistuu. Potilaat mukaan opetukseen Kun opitaan kohtaamaan potilas, on keskeistä saada potilaat mukaan opetukseen. Suhde potilaaseen on yksi opiskelijoiden tärkeimmistä, mutta myös haasteellisimpina koetuista asioista. Harjoittelun aikana tulee kiinnittää huomiota hyvän potilas-opiskelijasuhteen ja potilaan kohtaamisen edellytyksiin. Potilaat ovat halukkaita osallistumaan opiskelijoiden oppimisprosessiin ja heille on tärkeää kokea voivansa olla hyödyksi opetuksessa. Potilaat voivat olla opiskelijoiden parhaita opettajia ja innostajia ja edistää tulevien hoitotyöntekijöiden ammattitaitoa. (Suikkala, 2007; Suikkala ym., 2016.) On oma haasteensa siirtää koulutuksen aikana opittu kunnioittava kohtaaminen työelämään. Kuinka vastavalmistunut sairaanhoitaja voi säilyttää potilasta kunnioittavan asenteensa, kun hän siirtyy yksikköön, jossa kohtaa usein epäkunnioittavia toimintatapoja (Clucas ja Chapman, 2014.) Yhä edelleen potilaan kunnioittava ja arvokas kohtaaminen on hoitotyön keskiössä, ja meidän kaikkien - hoitajien, hoitotyön johtajien ja hoitotyön opettajien – vastuulla on edistää tämän keskeisen periaatteen oppimista. LÄHTEET  SIVULLA 17 ISTOCKPHOTO


ProTerveys | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above