JÄRJESTÖASIAA Henkilöstön asema turvattava sote-uudistuksessa Kunnista maakuntien palvelukseen siirtyy yli 200 000 henkilöä. Lakiluonnoksissa edellytetään, Hoitotyön näkökulma sivuutettu eutanasia-keskustelussa 30 Pro terveys että suoran valinnan palvelut ja kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toiminta on yhtiöitettävä. Tarpeetonta yhtiöittämistä ei pidä suosia. Toiminnan tarkastelun pitää aina pohjautua kokonaistaloudelliseen arviointiin ja palveluiden saatavuuteen. Toiminnan osittainen markkinaehtoistuminen aiheuttaa epävarmuutta sekä palvelussuhteiden ehtojen että henkilöstöresurssien turvaamisen osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on keskeinen rooli uudistuksen onnistumisessa. Henkilöstön osallistaminen uudistukseen on turvattava ja kaikkien ammattiryhmien edustajien on oltava mukana suunnittelussa. Tarvitaan nopeasti päätös siitä, miten henkilöstön edustajien tosiasiallinen osallistuminen mahdollistetaan jo tänä vuonna aloittavissa maakuntien väliaikaisissa hallinnoissa. Sote-uudistukselle asetetut tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, esim. hyvinvointierojen kaventaminen ja nopeampi pääsy palveluihin. Kunnissa ja kuntayhtymissä on jo ennen uudistusta tehty pitkäjänteistä työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittamiseksi siten, että asiakkaan saamat palvelukokonaisuudet ovat hyvin ja tehokkaasti saavutettavissa. Tätä osaamista ei saa hukata. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sekä akavalaisten sosiaali- ja terve- ysalan ammattiliittojen näkemysten mukaan henkilöstövaikutukset on arvioitava uudistuksen toteuttamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sukupuolivaikutuksiin vahvasti naisvaltaisella alalla. Maakuntien omistajaohjauksessa on säilytettävä maakunnan liikelaitoksen yhtiöt Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n sopimusten piirissä sekä henkilöstön eläkevakuuttaminen Kevassa. Jo nyt monissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä on henkilöstövajetta, mutta tämä ei saa johtaa kelpoisuusvaatimuksista tinkimiseen palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kustannuksella. Eri ammattiryhmien moniammatillinen yhteistyö on myös vaarassa jäädä sivuun palveluiden pilkkoutuessa useiden eri toimijoiden toiminnaksi. JUKOn edustamien sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaamista edustavien ammattiryhmien osaamisella, ammatillisella johtamisella ja yhteistyöllä on tärkeä merkitys asiakkaiden hyvinvoinnin turvaamisessa. Sote-uudistuksen valmistelun aikataulutus on laadittu erittäin haasteelliseksi. Kyseessä on valtava muutos niin asiakkaiden kuin sote-tehtävissä toimivan henkilöstönkin näkökulmasta. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ja Akavan sosiaali- ja terveysalan ammattiliittojen mielestä maakunnille tulee jättää mahdollisuus jatkaa valinnanvapauden siirtymäaikoja. Valinnanvapaus tuo mukanaan erilaiset maksu- ja asiakassetelillä hankittavat palvelut. Tulevan järjestelmän on mahdollistettava omaehtoinen palvelutuotanto. Yksinyrittäjät eivät saa joutua pakosta alihankkijoiksi ilman tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia työhönsä. Vaikka lakiluonnoksen perusteluissa on korostettu myös yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien mahdollisuuksia, vallitsee pelko ylikansallisten suuryritysten dominoivasta asemasta ja markkinoiden monopolisoitumisesta. Nämä kysymykset on ratkaistava ennen valinnanvapauden täysimääräistä käyttöönottoa. JUKO neuvottelee noin 210 000 koulutetun palkansaajan palvelussuhteen ehdoista kunnan, valtion, kirkon ja yli- opistojen sopimusaloilla. Kaikkiaan JUKO on osapuolena sopimuksissa, jotka koskevat lähes 600 000 suomalaista palkansaajaa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Akavan sosiaali- ja terveysalan ammattiliitot Agronomiliitto/Ravitsemusterapeuttien yhdistys Akavan sairaanhoitajat ja Taja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Farmasialiitto Suomen Fysioterapeutit Suomen Geronomiliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Puheterapeuttiliitto Suomen Psykologiliitto Suomen Suuhygienistiliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto Suomen Toimintaterapeuttiliitto Suomen Työterveyshoitajaliitto Tekniikka ja Terveys KTN Kansalaisaloite eutanasian puolesta on lyhyessä ajassa kerännyt merkittävän määrän allekirjoituksia, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn. Kannatusilmoituksia on jo yli 50 000. Akavan sairaanhoitajat ja Taja on ottanut asiaan kantaa. Järjestö pitää huolestuttavana sairaanhoitajien näkökulman puuttumista eutanasia-keskustelusta. Sairaanhoitajilla on merkittävä rooli elämän loppuvaiheen hoidossa. Tästä syystä hoitotyön näkökulma on hyvin oleellinen myös eutanasia-keskustelussa. Esimerkiksi Belgiassa lääkäri on ennen eutanasia-päätöstään velvollinen keskustelemaan potilaan eutanasiapyynnöstä potilasta hoitavien sairaanhoitajien kanssa. Akavan sairaanhoitajat ja Taja vaatii sairaanhoitajien ja hoitotyön näkökulman huomioimista julkisessa eutanasia-keskustelussa. Sairaanhoitajat kohtaavat potilaat hoitotyön keinoin ja kulkevat potilaan vierellä koko hoidon ajan aina kuoleman jälkeiseen hoitoon ja omaisten kohtaamiseen asti. Mikäli laki eutanasiasta etenee eduskuntaan, Akavan sairaanhoitajat ja Taja vaatii sairaanhoitajien roolin selkeää määrittelyä. Sairaanhoitajille on myös turvattava riittävät eettisen tuen rakenteet. Tukemalla sairaanhoitajia heidän eettisissä haasteissaan, joita eutanasia saattaa tuoda mukanaan, varmistetaan sairaanhoitajien jaksaminen haastavissa tilanteissa.
ProTerveys | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above