Pro terveys 23 Tutkimusten mukaan potilaan ja hoitajan välisen hoitosuhteen tulisi rakentua enemmän vuorovaikutuskeskeisyyteen. Vuorovaikutuskeskeisen hoitosuhteen tunnusmerkkejä ovat mm. kokemus arvostuksesta, turvallisuudesta, joukkoon kuulumisesta sekä hoidon tavoitteellisuudesta ja sujuvuudesta. Arvostavassa ilmapiirissä potilas kokee, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Turvallisuuteen liittyvät hoidon ammattitaitoisuus ja hienotunteisuus, muun muassa fyysisten tarpeiden, esimerkiksi kivun, ja psyykkisten tarpeiden, esimerkiksi pelon huomiointi. Joukkoon kuulumisen tunnetta tukevat merkitykselliset ihmissuhteet ja kokemus yhteen kuuluvuudesta. Hoidon tavoitteisiin pyritään antamalla potilaalle mahdollisuus erilaisten vaihtoehtojen harkitsemiseen ja niistä valitsemiseen. Hoidon sujuvuutta lisäävät potilaan hoitohistorian tunteminen ja aikaisempien kokemuksien liittäminen tämän hetkiseen ja tulevan suunnittelemiseen. (Bridges ym. 2010) Potilaalle tärkeää tulla kuulluksi Potilaan näkökulmasta kunnioittavassa kohtaamisessa on oleellista kokea arvostusta ja tulla kuulluksi. Arvostavassa ilmapiirissä potilas kokee, että hoitaja on tässä ja nyt häntä varten ja haluaa kuunnella ja keskustella potilaalle tärkeistä asioista. Kunnioittavasti potilaan kohtaava hoitaja on ystävällinen ja myötätuntoinen, hienotunteinen ja avulias. Tällaisen hoitajan kanssa potilaan on helppo jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan, kysellä ja esittää toiveitaan. (Koskenniemi ym. 2015, Bridges ym. 2010.) Potilaat saattavat kokea kohtaamisen hoitajan kanssa tehtäväkeskeiseksi, jolloin hoitajan huomio keskittyy toimenpiteiden suorittamiseen ja kontakti potilaan kanssa jää vähemmälle. Potilaan näkökulmasta tehtäväkeskeinen hoitaja on lyhytsanainen, poissaoleva ja etäinen, • Ole tavoitettavissa – varmista, että potilas saa sinuun yhteyden • Osoita kiinnostusta – hakeudu yhteyksiin potilaan kanssa • Puhu, keskustele – tee aloite, kysy, miten voit • Ole kohtelias – anna potilaan valita kohtaamisen etäisyys • Pysähdy, kuuntele kerralla – kuuntele 5-10 minuuttia kauemmin, aika säästyy myöhemmin • Ota todesta - usko, mitä potilas sanoo • Huomaa tunne – välitä viesti: ”Ei ole mitään hätää” • Välitä tietoa – kerro mitä tapahtuu ja mitä teet • Mahdollista potilaan osallistuminen – opasta, ohjeista, anna potilaan toimia itse • Tarjoa apuasi – ole valpas auttamaan • Varmista – kysy, mitä potilas haluaa vielä tietää LÄHTEET: Bailey DN. 2010. Healthcare of vulnerable populations: through the lens of Halldorsdottir’s theory. International Journal of Human Caring 14, 54–60. Bridges J, Flatley M & Meyer J. 2010. Older people’s and relatives’ experiences in acute care settings: Systematic review and synthesis of qualitative studies. International Journal of Nursing Studies 47(1), 89–107. Buzgova R & Ivanova K. 2011. Violation of ethical principles in institutional care for older people. Nursing Ethics 18(1), 64–78. ICN 2012. Code of ethics for nurses. http://www.icn.ch/ who-we-are/code-of-ethics-for-nurses/ Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R. 2015. Manifestation of respect in the care of older patients in long-term care. Scandinavian Journal of Caring Sciences 29(2), 288–296. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. http:// www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 McCabe C & Timmins F. 2006. Communication skills for Nursing Practice, 2nd Edition, Plgrave Macmillan, Basingstoke. Silen M, Kjellström S, Christensson L, Sidenvall B & Svantesson M. 2012. What actions prompte a positive ethical climate? A critical incident study of nurses’ perceptions. Nursing Ethics, 19(4), 501–512. Skär L & Söderberg S. 2012. Complaints with encounters in healthcare – men’s experiences. Scandinavian Journal of Caring Sciences 26, 279–286. Suomen Kuntaliitto 2011. Terveydenhuollon laatuopas. http://hoidonvaikuttavuus.fi/wordpress/wp-content/uploads/ 2014/02/Tlaatuopas.pdf INFO On hyvä pitää mielessä, että sanat muodostavat viestinnästä vain seitsemän prosenttia. Kolmanneksen (38 prosenttia) muodostavat muun muassa äänen voimakkuus (tilanteeseen sopiva), vauhti (hitaus, nopeus), sävy (leikkisä, määräävä, ivallinen) ja painotus (tärkeys, kiinnostus). Sanattoman viestinnän osuus on jopa yli puolet (55 prosenttia), ja sitä ovat ilmeet, eleet, läheisyys, katsekontakti ja kosketus. (McCabe & Timmins 2006.) MUISTILISTA: KUNNIOITTAVAN KOHTAAMISEN AVAIMET ja hoito on kiireistä ja rutiininomaista. Tällaisen hoitajan kanssa potilas kokee epävarmuutta, pelkää häiritsevänsä hoitajaa ja etsii sopivaa tilaisuutta esittää kysymyksiä ja ilmaista tarpeitaan ja toiveitaan. (Koskenniemi ym. 2015, Bridges ym. 2010.) Potilaat saattavat kokea kohtaamisen myös epäkunnioittavana. Tältä voi tuntua, kun hoitaja suorittaa vain välttämättömät hoitoon liittyvät tehtävät, jättää potilaan toiveet ja tarpeet huomiotta eikä osoita halua auttaa potilasta. Tällaiselta hoitajalta potilas ei uskalla kysyä mitään vaan vetäytyy ja vaikenee. (Koskenniemi ym. 2015, Buzgova & Ivanova 2011.) Potilaiden kunnioittava kohtaaminen on yhteydessä työyhteisössä vallitsevaan hoitokulttuuriin. Hoitoyksiköiden esimiehet ovatkin avainasemassa rakentamassa työyksikkönsä eettistä ilmapiiriä vuorovaikutuskeskeiseksi. Potilaiden kunnioittavan kohtaamisen on osoitettu vahvistavan koko työyhteisön eettistä ilmapiiriä (Silen ym. 2012). Lisäksi työyhteisössä, jossa potilaat kohdataan kunnioittavasti, myös työntekijät voivat hyvin ja ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
ProTerveys | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above