joustavasti. Tällainen ympäristö voidaan saavuttaa vain ihmisiä, niin asiakkaita, työntekijöitä kuin yhteistyökumppaneitakin kunnioittamalla, osallistamalla ja tätä kautta sitouttamalla organisaation kehittämistoimintaan. Lean-ajattelun kokonaisuuden ymmärtäen sen soveltamisella on mahdollisuuksia tulevaisuuden asiakaslähtöisen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoprosessien ja -ketjujen kehittämisessä ja sujuvoittamisessa. 17 osalta ajattelun soveltaminen edellyttää mentoroivaa johtamista, ja sen varmistamista, että henkilöstöllä on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet kehittämistyöhön (Aij ym. 2015). Kysymys kulttuurimuutoksesta Leanin ympärille on kehittynyt kymmenittäin kehittämisen työkaluja. Kaizen, eli jatkuva parantaminen on yksi niistä. Leanistä puhuttaessa on tärkeää kuitenkin muistaa, että kysymys on ajattelutavasta tai filosofiasta, ei pelkistä työkalujen käyttöönotosta (Aij ym. 2015). Lean-ajattelun soveltaminen edellyttää sitoutumista koko henkilöstöltä ja koko organisaatiokulttuurin muutosta, jossa lähtökohtina toimivat into ja halu kehittää omaa toimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Tällöin yksittäisiä parannusideoita tärkeämmäksi tekijäksi nouseekin se, että toiminnan kehittäminen luo jatkuvan oppimisen ilmapiirin ja ympäristön, joka omaksuu ja hyväksyy muutoksia LÄHTEET: Aij K., Visse M. & Widdershoven G. 2015. Lean leadership: an ethnographic study. Leadersh Health Serv. 28, 119-34. Alueuudistus, luettavissa: http://alueuudistus.fi/ Drotz E. & Poksinska B. 2014. Lean in Healthcare from Employees’ Perspectives. J Health Organ Manag 28, 177-95. Graban M. 2012. Lean hospitals.Improving Quality, Patient safety and Employee Engagement. Second Edition. U.S: CRC Press. Maijala R., Eloranta S., Saloniemi A. & Ikonen T. 2015. Hukkatunnistimella hukan arvioimiseen ja poistamiseen. Suomen Lääkärilehti 33. 2008-13. Maijala R., Leino H., Eloranta S. & Ikonen T. 2016. Leanajattelun soveltaminen, case Turun terveyskeskus. Tarjottu. Modig N. & Åhlström, P. 2013. Tätä on Lean. Ratkaisu tehokkuusparadoksiin. Tukholma: Rheologica Publishing. Virtanen P & Stenvall J. 2012. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Tietosanoma. POTILAAN KOHTAAMISEN OPETTAMINEN LÄHTEET SIVULTA 9 Brunou S. 2009. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjattujen käytännön harjoittelujen aikana ilmenneet eettiset ongelmat. Väitöskirja, Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto. Clucas C. & Chapman HM. 2014. Respect in final-year student nurse–patient encounters – an interpretative phenomenological analysis. Health Psychology & Behavioural Medicine. 2, 671–685. Eriksson E., Korhonen T., Merasto M. & Moisio E-M. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus – hanke. https://sairaanhoitajat.fi/ wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen osaaminen.pdf Luettu: 7.1.2017 Koskinen S. 2016. Nursing students and older people nursing. Towards a future career. Väitöskirja, Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto. Manninen K. 2014. Experiencing authenticity – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja, Karolinska institutet. Papastavrou E., Efstathiou G., Andreou C. 2016. Nursing students’ perceptions of patient dignity. Nursing Ethics. 23, 92–103. Rudolfsson G. & Berggren I. 2012. Nursing students’ perspectives on the patient and the impact of the nursing culture: a meta-synthesis. Journal of Nursing Management. 20, 771–781. Salminen L, Mohn A, Syrjäläinen-Lindberg M, Franck T & Tarr T. 2016. Potilas luokassa? Pro Terveys 43 (4), 12–13. Suikkala A. 2007. Nursing student-patient relationship and associated factors. Väitöskirja, Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto. Suikkala, A., Kivelä, E. & Käyhkö, P. 2016. Collaborative learning in gerontological clinical settings: the students' perspective. Nurse Education in Practice 17, 229-34.
ProTerveys | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above