HYVÄÄ HOITOA & JOHTAJUUTTA Johtajaa tarvitaan arkeen Millainen on hoitotyön johtaja tänään ja huomenna? Työntekijöiden näkemyksissä korostuvat oikeudenmukaisuus ja kuuntelu. Johtajalta odotetaan aina paljon. Kysyimme erään kuntoutusalan organisaation 14 Pro terveys eri yksiköiden työntekijöiden (n=101) näkemyksiä omasta esimiehestään sekä sitä, miten johtamista tulisi kehittää. Keskeisiä henkilöstön odotuksia oli, että johtajan tulee olla oikeudenmukainen, antaa ja ottaa vastaan palautetta, kuunnella ja motivoida henkilöstöä, arvostaa heidän osaamistaan ja olla itse riittävästi mukana arjen työssä. Hoitotyön johtajat ovat tällä hetkellä suurien haasteiden edessä. Kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä sote-uudistus tuo tullessaan: miten terveydenhuollon rakenteet, hoitohenkilöstön työnkuvat ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Mitä sovitut muutokset (STM 2016) tarkoittavat käytännön hoitotyössä ja hoitotyön johtamisessa? Joka tapauksessa hyvällä johtamisella voidaan luoda työyhteisöön ilmapiiri, jossa työntekijät sitoutuvat yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Tämä edellyttää, että johtaja kuuntelee työntekijöitä ja ottaa heidät mukaan toiminnan kehittämiseen. Mäntysen ym. (2015) mukaan huomio tuleekin kohdentaa tulevaisuudessa hoitotyön johtamisen vahvistamiseen. Johtajalta odotetaan paljon Hustonin (2008) mukaan johtajalla tulee olla globaali ajattelutapa, teknisiä taitoja, kyky tehdä päätöksiä, poliittista ymmärrystä, yhteistyötaitoja ja kyky luoda työyhteisö, jossa arvostetaan laatua ja potilasturvallisuutta. Jos hän vielä pystyy hallitsemaan nopeita muutoksia ja ”kaaosta”, hän on vuoden 2020 johtaja. Johtamiseen liittyy myös paljon eettisiä vaatimuksia: johtajan on pyrittävä aina hyvään ja vältettävä vahinkoa, kunnioitettava autonomiaa ja oltava oikeudenmukainen (Ellis 2016). Johtajaan kohdistuu odotuksia monelta taholta: organisaation johdolta, henkilöstöltä ja asiakkailta. Johdon näkökulmasta esimies edustaa työnantajaa suhteessa työntekijöihin ja suuntaa toimintaa organisaation asettaman strategian mukaisesti. Työntekijät arvioivat johtamista omista näkökulmistaan ja asiakkaat antavat palautetta siitä, miten heitä on hoidettu ja kohdeltu. Johtajan työssä tarvitaan osaamista, joka sisältää muun muassa substanssin hallinnan, toiminnan johtamisen ja kehittämisen sekä henkilöstön johtamisen (Kantanen ym. 2011). Viitalan (2013) mukaan henkilöstön johtaminen on juuri sitä toimintaa, jonka avulla johtaja varmistaa työyksikössä tarvittavan työvoiman, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin. Oleellinen päämäärä on pitää yllä työntekijöiden työkyky, motivaatio ja halu sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstön johtamisessa korostuvat vallankäyttö- ja vuorovaikutustaidot. Johtaja voi käyttää viestinnässään korkeaa statusta (valtaa) tai matalaa statusta (tilan antamista toisille). Taitava johtaja liikkuu tilanteen mukaan korkean ja matalan statuksen välillä. (Pohjanheimo 2012) Vincentin (2015) mukaan johtajan keskeinen tehtäviä on jalkauttaa organisaation strategia käytännön työhön. Tutkimusten mukaan hoitotyön johtajat ovat kuitenkin melko vähän mukana arjen työssä (Mäntynen 2015). Johtajan tehtävä on myös arvioida työntekijöiden toimintaa ja antaa palautetta (Vincent 2015). Se on tällä hetkellä liian vähäistä (Mäntynen ym. 2015). Toisaalta työntekijöiden palautetta ei kannata koskaan olla kuulematta, se on kehittämisen kannalta tärkeää (Vincent 2015). Työntekijöiden näkemys esimiehestään Työntekijöiden antamat arviot (asteikko 1 - 5) omasta esimiehestään jakaantuivat melko tasaisesti. Keskiarvot vaihtelivat eri tekijöiden välillä 2,8 - 3,6. (Taulukko 1.) Työntekijöiltä kehittämisen aineksia Esimerkkinä kehittämiskohteista ovat oikeudenmukainen kohtelu ja luottamus, palautteenanto ja vastaanotto. ”Esimiehen tulisi opetella ottamaan kritiikki ammatillisesti vastaan, ei tarvitse puolustautua ja selittää” Henkilöstö kaipaa motivointia ja kuuntelemista ”Olisi tärkeää kannustaa työntekijöitä rohkeasti kokeilemaan uusia asioita”, ”Kuuntelemisen taito olisi ensiarvoisen tärkeä” Henkilöstö kaipaa arvostusta omalle osaamiselleen ja sitä, että esimies on mukana käytännön työssä. ”Pitäisi luottaa enemmän työntekijöihin ja heidän osaamiseensa”, ”Enemmän esimies arjen työhön mukaan, jotta oikeasti näkee työmäärän ja mitä ehtii tehdä ja mitä ei” MAIJA TASKINEN sosionomi (YAMK), vastaava ohjaaja, Juankosken Hoiva Oy PIRJO KINNUNEN TtT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio
ProTerveys | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above